Kannabinoidit HIV:n etenemisen hidastamisessa

3 11 2012

Olemme hyvin tietoisia kannabinoidireseptorien stimulaation vaikutuksesta kehoon. Rentoutuminen, kivunlievitys ja lisääntynyt ruokahalu tulevat luultavasti ensimmäisinä mieleen. Nämä psykoaktiiviset vaikutukset ovat tulosta tetrahydrokannabinolin (THC) löytämien CB1-reseptorien aktivaatiosta aivosoluissa. Mutta on olemassa myös toinen reseptori, nimeltään CB2, joka sitoo THC:tä ja muita luonnollisia ligandeja kannabinoidireseptorille. CB2-reseptori löytyy immuunisysteemiin liittyvistä soluista ja sillä on suuri määrä tulehdusta ehkäiseviä sekä immuunivastetta heikentäviä aktivaatioon liittyviä vaikutuksia. Yleisimmin immuunivastetta heikentävät vaikutukset eivät ole haluttuja, mutta joskus niistä voi olla hyötyä.

Tohtori Guy Cabralin Virginia Commonwealth Universityssä suorittamassa tutkimuksessa huomattiin CB2-reseptorin stimulaation makrofageilla (syöjäsoluja) hillitsevän terveiden immuunisolujen matkaamista kohti HIV Tat-proteiinia. Tat on tärkeä säätelijäproteiini jota HIV käyttää säätelemään tulehduksia estäviä vastineita aiheuttaakseen tuhoa kehossa. Tat-proteiini näyttää epäilyttävästi ihmiskehon omilta proteiineilta ja voi sitoutua useanlaisiin immuunisolujen reseptoreihin käynnistäen tapahtumasarjoja jotka johtavat terveiden makrofagien matkaamiseen kohti HIV-sairastuneita soluja.

Tammikuussa 2010 Journal of Pharmacology and Experimental Therapeuticsissä julkaistun artikkelin Cannabinoid Inhibition of Macrophage Migration to the Tat Protein of HIV-1 is Linked to the CB2 Cannabinoid Receptor (Kannabinoidien ehkäisevä vaikutus makrofagien vaellukseen HIV-1:n Tat-proteiiniin liittyy CB2-kannabinoidireseptoriin) tekijöinä ovat Erinn D. Raborn ja Guy A. Cabral. Tekijät käyttivät makrofagisolulinjaa migraatiomallinnuksessa demonstroidakseen yksityiskohtaisesti, kuinka CB2-reseptoria stimuloitaessa makrofagit eivät enää vastaa Tat-proteiinille. Kemotaksiset vaikutukset kumoutuivat, eivätkä makrofagit enää kulkeutuneet kohti Tat-proteiinia.

Makrofagit ovat HIV-infektion pääkohteena, ja kerran tartunnan saatuaan solut alkavat tuottaa virusperäistä Tat (trans-activator of transcription) proteiinia sekä GP120-proteiinia, solusytokiini- ja kemokiinituotannon stimuloinnin lisäksi. Tämä aiheuttaa muutoksia isännän immuunisäätelyssä. HIV Tat-proteiinilla on lisäksi rooli monosyyttien vahvana kemoattraktanttina, ja näinollen se tuo oman panostuksensa saastuneiden solujen leviämiseen sen alkaessa houkuttaa terveitä soluja itseään kohti.

Suurimmalla osalla väärinkäytettävistä huumeista (opiaatit, kokaiini, amfetamiinit ja kannabinoidit) on haitallinen, tulehdusherkkyyttä lisäävä vaikutus. Erityisesti kannabinoidit ovat osoittaneet tulehduksia estäviä vaikutuksia, hilliten makrofagien stimulointiin liittyvien kemokiinien ja sytokiinien vaellusta tulehduksiin ja estäen makrofagien toiminnan. Kannabinoidien on myös todettu hillitsevän kemokiinireseptorien ilmentymistä, erityisesti reseptorilla CCR5, joka liittyy HIV:n pääsemiseen solujen sisälle. Näin huomataan CB2-kannabinoidireseptorin mahdolliset HIV:n vastaiset vaikutukset. Mikäli terveiden solujen matkaaminen HIV:n saastuttamiin soluihin estyy, taudin eteneminen hiljenee.

Kannabinoideihin perustuva hoitomuoto olisi nykyisiin HIV:n etenemiseen hidastavasti vaikuttaviin lääkkeisiin verrattuna vähemmän myrkyllistä. Kun otetaan huomioon kaikki muodot, jotka HIV on löytänyt käyttääkseen omaa immuunisysteemiämme itseämme vastaan uhaten selviytymistämme, voisi vastahyökkäykseen ja immuunisysteemin kontrollin palauttamiseen perustuva lähestymistapa olla paljon tehokkaampi kuin kehitteillä olevat lääkkeet jotka kohdistuvat suoraan HIV:hen tai käyttävät sytokiineja aktivoidakseen valmiiksi väsyneen immuunisysteemin.

Lähde:

BitesizeBio





Kannabisuutteesta apua MS-taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyteen

1 11 2012

Journal of Neurology Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä julkaistuissa kolmannen vaiheen kliinisen tutkimuksen tuloksissa saatiin viitteitä kannabiksen helpottavasta vaikutuksesta MS-taudille tyypilliseen lihasjäykkyyteen.

Jopa 90% MS-potilaista kärsii lihasjäykkyydestä jossain vaiheessa sairauden etenemistä. Seurauksena on liikekyvyn heikkeneminen ja häiriöt päivittäisissä rutiiniaktiviteeteissa ja unen laadussa. Tämänhetkiset hoidot eivät kykene poistamaan oireita kokonaan, puhumattakaan niiden mahdollisesta haitallisuudesta, ja tämän seurauksena monet MS-potilaista ovat kokeilleet vaihtoehtoisia hoitoja, mukaanlukien kannabista.

John Peter Zajicekin johtamaan MUSEC-tutkimukseen (Multiple Sclerosis and Extract of Cannabis) valittiin 22 eri erikoiskeskukselta ympäri Yhdistyneitä Kuningaskuntia aikuisia MS-potilaita joiden sairaus oli stabiilissa vaiheessa, ja heidät määrättiin satunnaisperiaatteella joko kannabisuutelääkitykselle (144) tai placebolääkitykselle (135) 12 viikon ajaksi.

Hoidot annettiin asteittaisesti kasvavilla annostuksilla 2,5 milligrammasta 25 milligrammaan ensimmäisten kahden viikon aikana, jonka jälkeen lääkkeet annettiin ylläpitoannoksina jäljelläolevien kymmenen viikon ajan. Tavoitteena oli 11 pisteen arvostelutaulukkoa käyttäen selvittää helpottiko tai paransiko kannabisuute lihasjäykkyyttä, siihen liittyviä kipuja, lihasspasmeja ja unenlaatua.

Kahden ensimmäisen viikon hoitojakson jälkeen 87% placebolääkityistä oli maksimipäiväannoksella verrattuna alle puoleen (47%) niistä jotka ottivat kannabisuutetta.

12 viikon jälkeen, yksi neljästä kannabisuutelääkityksellä olevista otti maksimipäiväannoksen verrattuna yli kahteen kolmasosaan (69,6%) placebolääkityksen ottajista.

Tutkimusjakson lopulla, helpotusaste lihasjäykkyydestä oli kaksi kertaa korkeampi nillä potilailla jotka olivat kannabisuutelääkityksellä, kuin placebolääkityksellä olijoilla. Lihasjäykkyys lieventyi 30% kannabisuutteen saajista, verrattuna helpotusta koki vain 16% placebolääkityksen saajista.

Ero oli ilmeinen neljän ja kahdeksan hoitoviikon jälkeen, ja ulottui myös kipuun, lihasspasmeihin sekä unenlaatuun; tulokset olivat näkyvillä jokaisella aikarajalla.

Ero oli selkein potilailla jotka eivät käyttäneet antispasmodista lääkitystä, heistä melkein 40% kannabisuutelääkistystä käyttäneistä saivat helpotusta oireisiinsa verrattuna placeboryhmän 16%:iin.

Sivuvaikutusten määrä oli suurempi niiden potilaiden keskuudessa jotka käyttivät kannabisuutetta, ja oli suurimmillaan ensimmäisten kahden viikon aikana hoidon aloittamisesta. Hermostojärjestelmän häiriöt ja suolisto-ongelmat olivat yleisimmin raportoituja sivuvaikutuksia, joskaan mikään sivuvaikutuksista ei ollut vakavaa.

Tutkimuksen tekijät ovat päätelleet heidän kokeidensa tuloksien indikoivan kannabiksen sopivan käytettäväksi hoitona MS-taudille tyypillisiin lihasongelmiin, ja voivan auttaa myös tehokkaasti kivunhelpotukseen, erityisesti voimakkaasta kivusta kärsiville.

Lähde:

Science Daily





Kannabis on maailman käytetyin huume

16 01 2012

Kannabis on maailman käytetyin huume, ja australialaiset sekä uusiseelantilaiset komeilevat sen ahkerimpien käyttäjien listan kärjessä, toteaa tuore australialaistutkimus. Tutkimuksessa, joka julkaistiin hiljattain lääketieteellisen alan julkaisu Lancetissa, havaittiin vuosittain noin 200 miljoonan ihmisen käyttävän laittomia huumeita.

Kannabis on laittomista huumeista suosituin ja Australiassa sekä Uudessa-Seelannissa sen käyttö on suosituinta. Arviolta 10-15 prosenttia näiden maiden 15-64 vuotiaista kansalaisista on polttanut kannabista viimeisen vuoden aikana, raportissa kerrotaan.  Vertailun vuoksi: Aasian alueen pienimmät lukemat olivat 1,2-2,5 prosenttia. Australia ja Uusi-Seelanti myös jakavat kärkipaikan amfetamiinin sekä metamfetamiinin käyttömäärien suhteen 2,8 prosentin ilmoitettua näiden käytöstä viimeisen 12 kuukauden aikana.

Raportin toinen kirjoittaja professori Wayne Hall Queenslandin yliopiston kliinisen tutkimuksen keskuksesta kertoo marijuanan voivan johtaa riippuvuuteen sekä mielenterveyshäiriöihin, mutta näiden riskin olevan paljon suurempi muiden laittomien huumeiden ollessa kyseessä. ”Kannabis on ylivoimaisesti eniten käytetty laiton huume maailmanlaajuisesti, mutta heroiini ja muut opiaatit ovat kaikkein haitallisimpia, amfetamiinin kaltaisten piristeiden sekä kokaiinin seuratessa heti perässä”, professori Hall kertoo. ”Yleisimpiin haittoihin lukeutuvat yliannostuskuolemat, onnettomuudet, väkivaltaisuus, HIV/AIDS ja muut veren välityksellä siirtyvät infektiot”.

Maailmanlaajuisesti noin 121-191 miljoonan ihmisen arvioitiin olevan kannabiksen käyttäjiä vuonna 2008. 16-38 miljoonan arvioitiin olevan opioidien, amfetamiinien tai kokaiinin käyttäjiä sekä 11-21 miljoonaa ihmistä käytti huumeita suonensisäisesti. Arviolta yksi neljästä opioidien, kuten heroiinin, käyttäjästä tuli riippuvaiseksi loppuelämäkseen. Huumeiden väärinkäyttöön mahdollisesti altistavia riskitekijöitä tutkimuksessa arvioitiin olevan miessukupuoli, elämyshakuisuus, huono koulumenestys ja aikaisella iällä ilmenevä kapinallinen ja uhmakas käyttäytyminen.

Raportissa myös ilmoitettiin Australiassa tapahtuvia laittomista huumeista johtuvia kuolemia olevan määrällisesti paljon vähemmän kuin tupakasta johtuvia. Noin 1,3 prosenttia Australiassa tapahtuvista kuolemista liittyy laittomiin huumausaineisiin, kun taas tupakointiin niistä liittyy noin 11,7 prosenttia. Alkoholin väärinkäyttö on vastuussa noin 0,8 prosentista.

Raportissa varoitettiin monien huumeiden kontrolloimista tavoittelevien lakialoitteiden perustuvan puutteellisiin todisteisiin. Samoin myös todettiin rangaistuksiin perustuvan kieltämisen toimivan vain tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen se kääntyy itseään vastaan vähentäen hyötyjä ja voiden aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia. Raportin kirjoittajat viittaavat siihen, että kansat haluavat kokeilla uudenlaisia lähestymistapoja nykyaikaisen huumausainesopimuksen ulkopuolelta. Olemassaoleva huumeidentorjuntajärjestelmä todetaan toimimattomaksi. ”Järjestelmän korostama huumeiden kriminalisaatio on tuonut oman panoksensa HIV:n levittämiseksi, lisännyt vankeusrangaistuksia vähäisistä rikkomuksista ja osaltaan oikeuttanut äärimmäisen rankaisevan kansallisen politiikan harjoittamista”, raportissa todetaan.

Toisaalta positiivista oli huumerikollisten asioiden nopea käsittely erikoistuomioistuimissa. Samoin raportissa todettiin neulojenjakamisohjelmien auttavan laajempaa yhteisöä vähentämällä tartuntatautien leviämistä. Raportissa todettiin Australialla olevan hyvin vähän HIV-positiivisia, vain 1,5 prosenttia. Vain Tyynenmeren saarilla lukema oli pienempi, noin 1,4 prosenttia. Suurin määrä HIV-tartuntoja löytyy Latinalaisesta Amerikasta, noin 28,8 prosenttia.

Lähde:

WA Today





Alkoholi kaksi kertaa kannabista haitallisempaa

6 11 2011

Britannian psykofarmakologian yhdistyksen julkaisemassa Psychopharmacology -lehdessä kerrottiin hiljattain tutkimuksesta, jonka mukaan alkoholin kulutuksesta aiheutuu paljon enemmän haittaa yksittäiselle käyttäjälle sekä yhteiskunnalle kuin kannabiksen käytöstä. Tutkijoiden mukaan alkoholin käytöstä olisi enemmän haittoja vaikka kannabis olisi laillista. Tutkimuksen perusteella suositeltiin näyttöön perustuvaa ja yhtenäisempää huumausainepolitiikkaa. 

Tutkijat Lontoon Imperial Collegessa arvioivat alkoholin ja kannabiksen aiheuttamia suhteellisia fyysisiä, psyykkisiä sekä sosiaalisia haittoja. Tutkijat kertoivat, kuinka kannabiksen polttaminen voi etenkin pitkällä aikavälillä edistää joitakin mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia esimerkiksi keuhkoissa, verenkiertoelimistössä sekä tiettyjen mielenterveyssairauksien riskien pahenemista. Sen sijaan he kuvailivat alkoholia myrkyllisenä aineena, joka on vastuussa noin viidestä prosentista ”kaikista maailman taudeista”.

Tutkijat kertoivat kuinka ”suora vertailu alkoholin ja kannabiksen välillä osoitti, että alkoholia voidaan pitää kaksi kertaa kannabista haitallisempana yksittäistä käyttäjää kohtaan, ja viisi kertaa kannabista haitallisempana muita kohtaan ( sosiaalinen haitallisuus ). Jokainen huume aiheuttaa haittoja, ja vaikkakin kannabis oli muutamassa kohdassa alkoholia haitallisempi, tutkimuksen perusteella voidaan sanoa kannabiksen aiheuttavan alkoholia vähemmän haittoja käyttäjilleen vaikka sen saatavuutta ei estettäisi lailla”.

He päättelivät havaintojen korostavan tarvetta ”yhtenäiselle, tieteelliseen näyttöön perustuvalle huumausainepolitiikalle, joka antaa yksilöille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia päätöksia huumeiden käytön sekä sen seuraamuksien suhteen”.

Lähde:

NORML





Aivojen henkivartija: tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, joka näyttää suojaavan aivoja ikääntymiseltä

2 11 2011

Tutkijat Bonnin ja Mainzin yliopistoissa ovat löytäneet mekanismin, joka näyttää suojelevan aivoja ikääntymiseltä. Tutkimuksessa hiirien kannabinoidi-1 -reseptori sammutettiin. Tämän seurauksena alkoivat rappeutumisen merkit, esimerkiksi dementoituminen, näkyä paljon nopeammin. Tutkimuksen tulokset esitteli Proceedings of National Academy of Sciences ( PNAS ). 

Ihmiset elävät kokoajan vanhemmaksi, ja sitä mukaa dementiapotilaiden määrä kasvaa. Ihmisten aivojen ikääntymiseen liittyvää rappeutumista säätelevät tekijät ovat edelleen pääosin tuntemattomia. Kuitenkin tutkijat olettavat, että tekijät, kuten stressi, myrkyllisten jäteaineiden kertyminen elimistöön sekä tulehdukset kiihdyttävät ikääntymistä. On olemassa myös päinvastaisia mekanismeja, jotka voivat henkivartijan lailla suojata aivoja rappeutumiselta tai jopa korjata vialliset rakenteet.

Tutkijat ovat nyt huomanneet kannabinoidi-1 ( CB1 ) -reseptorin tähän asti tuntemattoman funktion. Reseptori on proteiini, joka voi sitoutua muiden aineiden kanssa saaden aikaan kokonaisen signaalien ketjun. Kannabinoidit kuten THC, Cannabis sativan aktiivinen ainesosa, ja kehon luomat endokannabinoidit sitoutuvat CB1-reseptoreihin. Tässä on syy myös marijuanan ja hasiksen aiheuttamalle pilvelle. Reseptorilla on myös ilmeisesti tärkeä rooli aivojen surkastumisessa. ”Jos reseptori sammutettiin, hiirten aivot alkoivat ikääntyä paljon nopeammin”, kertoo Önder Albayram, julkaisun pääasiallinen tekijä ja tohtoriopiskelija professori, tohtori Andreas Zimmerin tutkimusryhmässä Bonnin yliopiston molekyylipsykiatrian instituutista. ”Tämä tarkoittaa sitä, että CB1-reseptorilla on hermosoluja suojaava vaikutus”.

Hiiret todistivat aivojensa voimia vesialtaassa

Tutkijat jakoivat hiiret ryhmiin ikänsä perusteella: nuorimpien ryhmässä olivat kuusi viikkoa vanhat, keski-ikäisissä viisi kuukautta ja vanhimmissa 12 kuukautta vanhat hiiret. Tutkimuksessa eläinten oli suoritettava tehtäviä: ensin niiden oli löydettävä vesialtaaseen upotettu alusta. Kun hiiret oppivat tietämään sen sijainnin, alustan paikkaa vaihdettiin ja hiirten oli löydettävä se uudestaan. Näin tutkijat testasivat eläinten oppimista ja muistamista.

Hiirten, joiden CB1-reseptori oli sammutettu ( ns. knock-out hiiret ) poikkesivat selkeästi muista. ”Knock-out hiiret osoittivat selkeästi vähentynyttä oppimista ja heikentynyttä muistia”, kertoo lehtori, tohtori Andras Bilkei-Gorzo professori Zimmerin tutkimusryhmästä. Eläimet joiden reseptori oli sammutettu, onnistuivat huonommin alustan etsimisessä. Lisäksi niissä kävi ilmi hippokampuksen alueen hermosolujen rappeutumista”, hän jatkaa. Kyseinen alue aivoista on keskeinen alue tiedon muodostamisessa ja tallentamisessa. Lisäksi tutkijat huomasivat tulehduksia. Sitä mukaa kun hiiret ikääntyivät, aivojen rappeutuminen kävi yhä selvemmin havaittavaksi.

Suuria yhtäläisyyksiä ihmisaivoihin

Hiiret, joiden CB1-reseptori oli kunnossa, osoittivat päinvastaisesti parempia tuloksia oppimista ja muistia käsittelevissä tehtävissä, sekä hermosolujen terveydessä. ”Perimmäinen syy ikääntymiseen on yksi elämän salaisuuksia”, kommentoi Albayram. Tämä tutkimus on alkanyt avata ovia, joiden kautta voimme pyrkiä etsimään ratkaisua tähän arvoitukseen. Hiirten aivojen ikääntymiseen liittyvät prosessit osoittivat yllättävän paljon yhtäläisyyksiä ihmisaivojen vastaavanlaisten prosessien kanssa. Näinollen endokannabinoidijärjestelmä voi saada aikaan ikääntymiseltä suojaavia mekanismeja myös ihmisten aivoissa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan jotta ymmärretään mekanismeja joilla CB1-reseptorit suojaavat aivoja tulehdusprosesseilta. Näiden mekanismien ja prosessien tuntemisen avulla voitaisiin kehittää uusia hoitokeinoja.

Lähde:

ScienceDaily





Kannabis ei heikennä kokeneiden käyttäjien kognitiivista suorituskykyä

31 10 2011

Erillisissä tutkimuksissa on todettu kannabiksella olevan vain vähän vaikutusta kokeneiden käyttäjien kognitiiviseen suorituskykyyn. Satunnaiskäyttäjillä muutokset olivat hieman suuremmat. Tästä tutkijat ovat päätelleet kokeneiden käyttäjien kehittäneen toleranssia kannabiksen kognitiivista suorituskykyä heikentäville vaikutuksille.

Vuonna 2010 Pharmacology, Biochemistry, and Behavior-lehdessä julkaistussa New Yorkin Kolumbian yliopistossa sekä San Fransiscon aivojen tutkimusinstituutissa tehdyssä tutkimuksessa tutkijat arvioivat akuutteja marijuanan käyttöön liittyviä vaikutuksia käyttäjien kognitiivisessa suorituskyvyssä. Tutkimukseen osallistui 24 vapaaehtoista jotka ilmoittivat käyttävänsä kannabista vähintään 24 kertaa viikossa.

Tutkijat totesivat ettei marijuanalla ollut juurikaan merkittävää vaikutusta osallistujien työmuistiin tai episodiseen-, eli tapahtumamuistiin. Tutkijat päättelivät kannabiksella olevan vain minimaalisia vaikutuksia episodiseen- tai spatiaaliseen työmuistiin lähes päivittäisesti sitä käyttävillä. Kokonaisvaltaiseen reaktiotarkkuuteen sanojentunnistus- ja työmuistitehtävissä poltettu marijuana ei vaikuttanut, vaikkakin se lisäsi tehtävien ratkaisuun käytettyä aikaa.

”Tämä vaikutusmalli noudattaa samaa linjaa kuin aikaisemmat tulokset, jotka on saatu tutkimuksista joissa on tarkasteltu kannabiksen vaikutusta kognitiiviseen suorituskykyyn säännöllisesti käyttävillä. Tulokset ovat ristiriidassa aikaisempien tulosten kanssa, joissa havaittiin vähentynyttä tarkkuutta samoissa tehtävissä marijuanan käytön jälkeen. Havainto siitä, että säännöllisesti käyttävien reaktiotarkkuudessa ei ole muutoksia kannabiksen polttamisen jälkeen samassa mittakaavassa kuin satunnaiskäyttäjillä voi merkitä sitä, että lähes päivittäin kannabista käyttävät mahdollisesti kehittävät toleranssia joillekin kannabiksen käyttämisen aiheuttamille muutoksille käyttäytymisessä”.

Psychopharmacologyssä vuonna 2011 julkaistussa uudessa hollantilaistutkimuksessa vahvistettiin käsitys kokeneiden kannabiksen käyttäjien kehittämästä toleranssista kannabiksen akuutisti suorituskykyä heikentäville vaikutuksille. Tutkijat Maastrichtin yliopistossa Hollannissa arvioivat 12 satunnaiskäyttäjän ja 12 kokeneen käyttäjän THC:n nauttimista seuraavaa kognitiivista suorituskykyä placebokontrolloidussa kaksoissokkoristikkäistutkimuksessa.

Tutkijat havaitsivat THC:n antamisen  heikentävän satunnaiskäyttäjien suorituskykyä verrattuna kokeneiden käyttäjien suorituskykyyn tietyissä kognitiivisissa tehtävissä, kuten jaetun huomion tehtävässä. Tästä he päättelivät, että ”kyseinen tutkimus todistaa kokeneiden käyttäjien kehittävän toleranssia kannabiksen käytöksellistä suorituskykyä heikentäville vaikutuksille”.

Lähde:

NORML





Tutkimus: kannabinoidit voivat ehkäistä posttraumaattisen stressihäiriön oireita

29 10 2011

Haifan yliopistossa tehdyissä rottakokeissa saatiin vitteitä siitä, että ainakin synteettisen marijuanan muodossa saadut kannabinoidit auttavat estämään posttraumaattisen stressihäiriön syntymistä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Neuropsychopharmacology-lehdessä.

”Löysimme ’mahdollisuuksien ikkunan’, jonka aikana nautittu synteettinen marijuana auttaa posttraumaattisen stressioireyhtymän kaltaisten oireiden hallintaan rotilla”, kertoo tutkimusta johtanut tohtori Irit Akirav Haifan yliopiston psykologian laitokselta. Tutkijaopiskelija Eti Ganon-Elazarin kanssa suoritetussa tutkimuksessa haluttiin arvioida kannabinoidien (synteettisen marijuanan) vaikutusta posttraumaattisen stressihäiriön kaltaisiin oireisiin rotilla. Rottien fysiologiset reaktiot traumaattisiin ja stressaaviin tilanteisiin muistuttavat hyvin paljon ihmisten kokemia reaktioita.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkijat altistivat joukon rottia äärimmäiselle stressille tarkkaillen niissä syntyviä oireita, jotka muistuttivat niitä jotka ihmiset kokevat, kuten esimerkiksi korostunutta säikähtämisherkkyyttä sekä stressireaktioita kontrolloivan HPA-akselin negatiivisten takaisinkytkentäsyklien häiriöitä. Seuraavaksi rotat jaettiin neljään ryhmään: yhdelle ryhmälle ei annettu marijuanaa ollenkaan; toiselle ryhmälle kannabinoidi-injektio annettiin kaksi tuntia traumaattiselle tapahtumalle altistumisen jälkeen; kolmannelle ryhmälle kannabinoidit annettiin 24 tunnin kuluttua ja neljännelle ryhmälle 48 tuntia altistumisen jälkeen.

Viikkoa myöhemmin tutkijat tarkastelivat rottia, ja huomasivat että ensimmäisen ryhmän rotat, jotka eivät olleet saaneet kannabinoideja ollenkaan, sekä neljännen ryhmän rotat, jotka olivat saaneet kannabinoidit 48 tunnin kuluttua traumaattisesta tapahtumasta, kärsivät edelleen posttraumaattisen stressihäiriön oireista sekä korkeista ahdistuneisuustasoista. Toisin kävi rotille, jotka saivat kannabinoideja kahden ja 24 tunnin kuluttua tapahtumasta:  posttraumaattisen stressihäiriön oireet katosivat, vaikka korkea ahdistuneisuustaso säilyi.

”Tämä indikoi sitä etteivät kannabinoidit pyyhkineet traumaattista tapahtumaa pois, mutta estivät post-traumaattisten oireiden syntymisen rottamallissa”, tohtori Akirav kertoo. Hän lisää tulosten vihjaavan erityisen aikaikkunan olemassaolosta, jonka aikana marijuanan nauttiminen olisi tehokasta. Koska ihmisten elinkaari on pidempi kuin rottien, voisi olettaa myös tämän aikaikkunan olevan pidempi ihmisillä.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa pyrittiin ymmärtämään aivoissa olevaa mekanismia, joka tapahtuu kannabinoidien nauttimisen aikana. Käytännössä tämä tapahtui toistamalla tutkimuksen ensimmäinen vaihe, mutta heti trauman jälkeen tutkijat injektoivat kannabinoidit suoraan aivojen mantelitumakkeiden alueelle, joka on vastuussa trauman käsittelystä. Myös näissä tapauksissa kannabinoidit estivät posttraumaattisen stressihäiriön oireiden syntymisen. Tästä tutkijat pystyivät päättelemään, että kannabinoidien vaikutusta välittää mantelitumakkeen CB1-reseptori.

Lähde:

ScienceDaily








Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 32 muun seuraajan joukkoon