Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta

2 10 2009

Tuoreimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kannabis ei tuhoa aivojasi, eikä se aiheuta keuhkovaurioita tupakan tavoin – mutta näitä faktoja et kuule perinteisistä uutisista.

Tiedelehti Science julkaisi lähes neljä vuosikymmentä sitten New Yorkin yliopiston sosiologi Erich Gooden artikkelin, jossa kerrottiin median osallisuudesta kannabiksen kieltolain ylläpitämiseen.

Hänen mukaansa ”Testit ja kokeet, joissa keskitytään esittelemään kannabiksen käytön tuhoisaa vaikutusta, saavat valtaisan huomion mediassa ja niiden johtopäätökset hyväksytään valtaväestössä faktoina. Mutta sitten kun nämä tutkimukset kumotaan huolellisesti, tai jos myöhemmät löydökset ovat ristiriidassa alkuperäisväitteiden kanssa, sitä ei huomioida lainkaan.”

Katsaus nykypäivän valtavirtamediaan osoittaa, että vain vähän on muuttunut. Uutiskanavat antavat yhä vain vähän painoarvoa tieteellisille tutkimuksille, jotka horjuttavat Yhdysvaltain hallituksen pitkäaikaista huumepropagandaa. Pahimmissa tapauksissa ne jätetään täysin vaille huomiota.

Seuraavaksi esittelemme viisi viimeaikaista tarinaa, jota nykypäivän media ei halua sinun tietävän kannabiksesta:

schizophrenia_258785

1. Kannabiksen käytöllä ei ole yhteyttä skitsofreniaan

Parin viime vuoden aikana kansainvälinen media on kernaasti julkaissut tutkimustietoa, jonka mukaan kannabiksen käytöllä on yhteys mielenterveyden ongelmiin.

Kenties kaikista näkyvimmin kerrottiin vuoden 2007 raportista, jonka mukaan kannabis ”voi lisätä riskiä psykoosihäiriöihin myöhemmin elämässä 40 prosentilla”. Tätä korostivat etenkin Yhdysvaltain huumevastaiset virastot.

Onko siinä siis perää, että kannabiksen käyttö lisää mielisairauksia? Ei laisinkaan, kertoo heinäkuinen tutkimusartikkeli Schizophrenia Research -lehdessä.

Brittiläisen Keelen yliopiston lääketieteellisen koulukunnan tutkijat vertasivat kannabiksen käytön ja skitsofreniatapausten suhdelukua Briteissä vuosien 1996 ja 2005 välillä. Tutkijoiden mukaan ”skitsofrenian ja psykoosien esiintyvyys ja yleisyys olivat joko vakaita tai laskusuunnassa” kyseisen ajanjakson aikana, vaikka kannabiksen käyttö kansalaisten keskuudessa oli noususuhdanteessa.

”Skitsofreniadiagnoosien ja psykoosien odotettu nousu ei toteutunut yli 10 vuoden ajanjaksolla”, tutkijat päättelivät. ”Tämä tutkimus ei siten tue erityistä syy-yhteyttä kannabiksen käytön ja psykoottisten häiriöiden välillä. – – Tämä tukee aiempia olettamuksia, joiden mukaan kannabiksen käyttäjien määrän kasvu ei aiheuta mielenterveysongelmien lisääntymistä”.

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä muutama kansainvälinen uutistoimisto on raportoinut tutkimuksesta. Sen sijaan yksikään yhdysvaltalainen (tai suomalainen -toim.huom.) uutiskanava ei ole julkaissut tutkimusta.

keuhkot

2. Kannabiksen savu ei vaurioita keuhkoja kuten tupakka

Kaikki tietävät, että pilvenpoltto on ainakin yhtä vaarallista, ellei jopa vaarallisempaa keuhkoille kuin tupakointi. Vai mitä?

No ei ole, kertoo uusiseelantilainen tutkimus elokuulta European Respiratory Journalissa.

Uusiseelantilaisen Otagon yliopiston tutkijat vertasivat kannabiksen ja tupakan polttamisen vaikutuksia keuhkojen toimintaan yli 1000 aikuisella.

He raportoivat: ”Kumulatiivinen kannabiksen käyttö assosioitui suurempaan vitaalikapasiteettiin (se määrä ilmaa, joka voidaan voimakkaasti puhaltaa ulos täysistä keuhkoista), keuhkojen kokonaistilavuuteen, toiminnalliseen loppukapasiteettiin (keuhkoissa oleva ilmamäärä passiivisen uloshengityksen lopussa) sekä jäljelle jäävään tilavuuteen.”

”Kannabiksella todettiin yhteys myös suurempaan hengitysteiden vastustuskykyyn, mutta ei uloshengityksen tilavuuteen sekunnin mittauksella (maksimimäärä ilmaa, joka voidaan puhaltaa ulos ensimmäisen sekunnin aikana vitaalikapasiteettitestissä), nopeutetun uloshengityksen suhdelukuun tai siirtokertoimeen. Sitä vastoin tupakan käyttöön liitettiin alempi uloshengityksen tilavuus (sekunnin mittaus), alempi nopeutetun uloshengityksen suhdeluku, alempi siirtokerroin sekä suurempi staattinen keuhkotilavuus, mutta ei hengitysteiden vastustuskyky.”

Heidän loppupäätelmänsä oli, että ”Kannabiksella näyttäisi olevan tupakkaan verrattuna erilaiset vaikutukset keuhkoihin”.

Kuten ennustaa voi, tiedemiesten ”epämiellyttävä totuus” ei saanut palstatilaa yhdessäkään mediassa.

brains

3. Kannabiksen käyttö ei vahingoita, vaan voi jopa suojata aivoja

Tuhoaako pilvenpoltto aivosoluja? Alkoholi varmasti tuhoaa, ja monet kannabislainsäädännön muuttamista vastustavat tahot väittävät, että kannabiksen tuhoisat vaikutukset aivoihin olisivat jopa pahemmat. Ovatko he oikeassa?

Eivät, ainakaan tänä kesänä ilmestyneen Neurotoxicology and Teratology -julkaisun artikkelin mukaan.

Kalifornian yliopiston tutkijat San Diegossa tutkivat valkoisen aineen eheyttä nuorilla, joilla on historiaa ylenpalttisen juopottelun tai kannabiksen käytön osalta. Raportin mukaan alkoholin suurkuluttajilla (pojat jotka joivat yli viisi annosta, tytöt jotka joivat yli neljä annosta kerralla) näkyi vaurioita valkoisessa aineessa kahdeksalla aivojen osa-alueella.

Sen sijaan alkoholin suurkuluttajilla, jotka käyttivät myös kannabista, näkyi vähemmän vaurioita seitsemällä alueella kahdeksasta.

”Juopottelijat, jotka käyttivät myös kannabista, eivät näyttäneet yhtä yhdenmukaisia poikkeamia verrattuna raittiisiin, kuten pelkkien juopottelijoiden ryhmässä oli”, tutkijat päättelivät. ”On mahdollista, että kannabiksella saattaa olla joitakin hermoja suojelevia ominaisuuksia, kun kyse on alkoholiin liittyvän hapettavan stressin tai glutamaatin tai vastaavien aineiden aiheuttamien hermosolukuolemien vähentämisistä”.

Tähän päivään mennessä, ainoastaan kourallinen Yhdysvaltojen uutiskanavista (eikä yksikään suomalainen -toim. huom.) on raportoinut tutkimuksesta.

gate

4. Kannabis on päätepysäkki, ei niinkään portti koviin huumeisiin

Hälyttävät väitteet siitä, että kannabiskokeilut väistämättä johtavat muiden laittomien huumeiden käyttöön jatkuvat yhä mediassa, vaikka tilastotiedot osoittavat, että valtaenemmistö kannabiksen kokeilijoista ei koskaan siirry esim. kokaiinin tai heroiinin käyttäjiksi.

Tämän lisäksi, on valmistumassa uusi tutkimus, jonka mukaan kannabis saattaa myös hillitä käyttäjän halua siirtyä ns. koviin huumausaineisiin.

Neuropsychopharmacologyn kesäkuun numerossa pariisilaiset tutkijat päättelivät, että suullisesti nautittu THC eläimillä hillitsi taipumusta opiaattiriippuvuuteen.

Lisäksi tänä kesänä, New Yorkin osavaltion Psykiatrisen instituutin tutkijat raportoivat American Journal on Addictions -julkaisussa, että vieroitushoitopotilaat, jotka käyttivät kannabista ajoittain, pysyivät todennäköisemmin mukana opiaattihoidossa loppuun saakka.

Vaikka lehdistötiedote ensinmainitusta tutkimuksesta julkaistiin physorg.comissa heinäkuun seitsemäntenä, kumpikaan näistä tutkimuksista ei saanut huomiota valtamediassa.

hasispiikki

5. Hallituksen kannabiksenvastaiset mainokset eivät hillitse, vaan ennemminkin kannustavat kannabiksen käyttöön

Tokihan monet meistä tietävät, että Yhdysvaltain hallituksen 2 miljardin dollarin mainoskampanja kannabista vastaan epäonnistui vakuuttamaan katsojat kannabiksen haitallisuudesta, mutta kukapa olisi arvannut, että tulokset olivat näinkin huonoja?

Health Communication -julkaisun verkkoartikkelin mukaan Pennsylvanian yliopiston Annenbergin tiedonvälityksen laitoksen kyselytutkimus osoittaa, että hallituksen yleisötiedotteet vain kannustivat kannabiksen käyttöön.

Tutkijat mittasivat yli kuudensadan 12–18-vuotiaan nuoren asenteita sen jälkeen, kun he olivat katsoneet 60 hallituksen rahoittamaa kannabisvastaista mainosta televisiosta.

He kiinnittivät huomiota erityisesti siihen, oliko kannabisaiheisen kuvaston käyttäminen (marihuanasavukkeiden käsittely, kannabiksen polttamisen kuvaaminen) yhteydessä katsojien kannabiksen käytön rohkaisemiseen.

Viestit, joissa kuvattiin teinejä yhdistettynä kannabikseen, olivat ”selvästi vähemmän tehokkaita kuin muut”, tutkijat kertovat.

”Mainosten kannabiskohtausten negatiivinen vaikutus ei poistu, vaikka mukana olisikin voimakkaita kannabiksenvastaisia argumentteja, ja vaikutus koskee etenkin nuorisoryhmiä, jotka usein ovat tällaisten kannabisvastaisten mainosten kohderyhmää (varsinkin korkean riskin nuoret)”, tutkijat päättelivät. ”Näille nuorille kannabisvastaiset mainokset eivät välttämättä ole hyvä strategia”.

Lienee tarpeetonta sanoa, että yksikään valtamedian uutiskanava – varsinkaan ne, jotka lahjoittivat mainosaikaa useille näistä ahdistavista mainoksista – ei ole julkaissut tätä tutkimusta.

Lähde:

http://www.alternet.org/media/142815/5_things_the_corporate_media_don%27t_want_you_to_know_about_cannabis





Korvaushoitoa korvaamassa

12 07 2009

Kannabiksen ehkä tunnetuimman molekyylin THC:n piikittäminen opiaattiriippuvaisiin rottiin saattaa kuulostaa keksityltä työnkuvalta, mutta on totisinta totta ainakin neuropsykologi Valérie Daugélle ja hänen tiimilleen.

Daugé ryhmineen työskentelee keskushermostoon keskittyvässä fysiopatologian laboratoriossa, jossa etsitään turvallisempaa vaihtoehtoa opiaattiriippuvaisten hoitoon. He uskovat, että tutkimusten pohjalta voitaisiin luoda turvallisempia, terapeuttisia vaihtoehtoja korvaushoidoille.

Aikaisemmin he ovat osoittaneet, että vastasyntyneiden rottien pitäminen erossa emostaan aiheuttaa yliherkkyyttä morfiinin ja heroiinin kaltaisten opiaattien tuomalle hyvänolontunteelle. Tämä tekee ne erittäin nopeasti ja vahvasti riippuvaisiksi.

Seuraavassa tutkimuksessa käsiteltiin aikuisiän saavuttaneita rottia, joille oli aikaisemmassa tutkimuksessa kehitetty opiaattiriippuvuus. Rottiin piikitettiin säännöllisesti kasvavia määriä THC:ta ja mitattiin morfiinin kulutusta.  Daugén tutkijaryhmä huomasi, että hoidon jälkeen rotilla ei esiintynyt tyypillistä morfiiniriippuvaista käyttäytymistä. Lisäksi biokemialliset sekä molekyylibiologiset tutkimukset tukevat käyttäytymismallista johdettuja päätelmiä.

ratsthcopioid

Tutkimuksen lopputuloksena voitiin siis pitää sitä, että THC:n piikittäminen rottiin johti opiaattiriippuvuuden poistumiseen ja käyttäytymishäiriöiden häviämiseen.

Mullistavat tulokset selittyvät kun katsomme tarkemmin aivojen uumeniin.  Siinä osassa missä päihderiippuvuudet pesivät, THC aiheutti sisäsyntyisen enkefaliinin (peptidejä, jotka sitoutuvat opioidireseptoreihin ja mm. vähentävät kipuja)  tuotannon elpymisen.   Hoitamattomilla rotilla kyseinen tuotanto oli minimissä.

Aivojuoviossa, huumeriippuvuuteen liittyvässä aivojen osassa, sisäsyntyisen enkefaliinin tuotanto palautui THC:n vaikutuksen alaisena. Rotilla, joita oli stressattu syntymästä asti, ja jotka eivät saaneet THC:tä, enkefaliinin tuotanto supistui.

Tehtyjen tutkimusten tulokset ovat vertailukelpoisia ihmisten aivojen toimintaa koskevissa tutkimuksissa. Ne auttavat ymmärtämään syntymänjälkeisten tapahtumien neurobiologisia, ja käyttäytymiseen liittyviä vaikutuksia ihmisissä. Tutkimusten valossa voitaisiin luoda uusia hoitomuotoja vieroitusoireiden helpottamiseen sekä poistamaan huumeriippuvuutta.

Enkefaliinijärjestelmä tuottaa sisäsyntyistä enkefaliinia, joka on välittäjäaine ja opioidi. Se sitoutuu samoihin reseptoreihin kuin opiaatit ja estää kipuviestin kulkemista aivoihin.

Lähde:

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/07/090706090440.htm





Kannabis voi auttaa huumeriippuvuuksien hoidossa

12 06 2009

Yleisesti ajatellaan, että huumehoidossa olevan potilaan minkä tahansa päihteen käyttö pienentää hoidon onnistumisprosenttia.  American Journal on Addictions -lehdessä julkaistu uusi tutkimus kuitenkin  ehdottaa, että asia ei ole aina näin.

Tutkimus tarkasteli opiaattiriippuvuuden vuoksi hoidossa olevia, jotka käyttivät naltreksoni-nimistä lääkettä. Naltreksonihoidon tehokkuutta on tutkijoiden mukaan ”suuresti rajoittanut huono hoitoon sitoutuminen”. Tutkimus oli suunniteltu testaamaan kahta erilaista tukimuotoa, joiden tarkoituksena on auttaa potilaita pysymään naltreksonihoidossa. Osana tätä tutkimusta tutkijat tarkastelivat muiden aineiden käyttöä säännöllisin vastaanottokäynneillä suoritetuin virtsatestein.

nal

Vastoin yleistä luuloa potilaat, joilla oli ”ajoittaista” kannabiksen käyttöä (1–79 % virtsatesteistä antoi positiivisen tuloksen) pysyivät mukana hoito-ohjelmassa lähes neljä kertaa pidempään kuin ne, jotka pyrkivät pysyttelemään täysraittiina. ”Jatkuvasti” kannabista käyttäneiden (80 % tai enemmän positiivisia virtsatestejä) sitoutuneisuus hoitoon oli lähes identtinen raittiiden tutkittujen kanssa.

Tutkijat huomauttavat, että hyödyllinen vaikutus oli kaikkein selkein hoidon alkuvaiheessa. Kannabiksen käyttö ei liittynyt ainoastaan parempaan hoidossa pysyttelemiseen, vaan myös lääkkeiden otto oli yhtenäisempää, ja  hoidon aikana potilailla oli tapana säilyttää kannabiksen käyttönsä taso tai lisätä sitä. Tutkijoiden mukaan tämä ”viittaa itselääkintään. Tutkimustulokset ovat kiinnostavia koska ne ehdottavat, että kohtuullinen kannabiksen käyttö voi saada aikaan hyödyllisiä farmakologisia vaikutuksia, jotka parantavat naltreksonin sietoa hoidon alkuviikkoina.”

Lähde:

http://www.opposingviews.com/articles/research-marijuana-use-can-help-treat-drug-abuse-r-1244508946





Lista kroonisista tiloista, joita voi hoitaa kannabiksella

23 01 2009

3_mikpicTohtori Tod Hiro Mikuriya oli psykiatri ja neuvonantaja kannabiksen lääkekäytön laillistamisessa. Hän oli julkisen kannabistutkimuksen johtaja Kansallisen mielenterveyden instituutin (NIMH) narkoottisten aineiden ja huumeiden väärinkäytön tutkimuskeskuksessa. Hän julkaisi 1972 kirjan nimeltä Marijuana Medical Papers 1839-1972, josta tuli maamerkki modernille lääkekannabiksen laillistamisliikkeelle.

Kuolemaansa asti hän jatkoi toimiaan yksityisenä psykiatrina, tosin rajoittuneena vain kannabikseen liittyviin kliinisiin konsultointeihin. Hän hyväksyi lääkekannabiksen lääkinnälliseen käyttöön yli 9000 potilaalle, joista suurin osa oli terminaalivaiheessa.

Tohtori Mikuriya kuoli kotonaan Berkeleyssä Kaliforniassa toukokuun 20. 2007 73-vuotiaana.

Ohessa on tohtori Mikuriyan 1990-2004 laatima lista kroonisista tiloista, joihin kannabis auttaa joko helpottaen oireita tai parantaen koko taudin. Taudin nimen perässä on taudin virallinen ICD-9 koodi.

Genitaalialueen herpes 054.10

Herpesinfektio peniksessä 054.13

AIDS:iin liittyvät sairaudet 042

Aivotulehdus 062.1

Kemoterapiasta toipuminen V66.2

Vyöruusu 053.9

Säteilyterapia E929.9

Krooninen B-hepatiitti 070.52

Krooninen C-hepatiitti 070.54

Muu nivelluusairaus 088

Lymen tauti 088.81

Reiterin oireyhtymä 099.3

Polionjäkeinen oireyhtymä 138.0

Pahalaatuinen melanooma 172.9

Muu ihosyöpä 173

Eturauhassyöpä 186

Kivessyöpä 186.9

Lisämunuaissyöpä 194.0

Pahanlaatuinen aivokasvain 191

Pahanlaatuinen astrosytooma 191.9

Syöpä 199

Imukudos- ja verkkokasvain 200

Myeloidinen leukemia 205

Kohtusyöpä 236.0

Lymfooma 238.7

Kilpirauhasen liikatoiminta** 242.0

Perinnöllinen kilpirauhasen vajaatoiminta 244

Kilpirauhastulehdus 245

Aikuisiän diabetes 250.0

Insuliiniriippuvainen diabetes. 250.1

Aikuisiän kontrolloimaton diabetes 250.2

Diabetekseen liittyvä munuaissairaus 250.4

Diabetekseen liittyvä silmäsairaus 250.5

Diabetekseen liittyvä neuropaattinen kipu 250.6

Diabetekseen liittyvä raajojen verisuonisairaus 250.7

Veren niukkasokerisuus 251

Lipomatoosi 272.8

Kihti 274.0

Mukopolysakkaridoosi 277

Porfyria 277.1

Amyloidoosi 277.3

Ulkosyntyinen liikalihavuus 278.00

Sairaalloinen liikalihavuus 278.01

Autoimmuunitauti 279.4

Hemofilia A 286.0

Henoch-Schönleinin oireyhtymä 287.0

Dementia+ 290.0

Juoppohulluus+ 291.0

Skitsofrenia 295.x

Skitsoaffektiivinen häiriö 295.7

Mania 296.0

Vakava masennus, yksittäinen tapaus 296.2

Vakava masennus, uusiutuva 296.3

Kaksisuuntainen mielialahäiriö 296.6

Autismi/Asperger 299.0

Ahdistuneisuushäiriö+ 300.00

Paniikkihäiriö+ 300.01

Julkisten paikkojen pelko 300.22

Pakko-oireinen häiriö 300.3

Mielialahäiriö 300.4

Väsymysoireyhtymä 300.5

Kirjoituskouristus**** 300.89

Psyykkisten syiden aiheuttama miehen impotenssi 302.72

Alkoholismi+ 303.0

Opiaattiriippuvuus+ 304.0

Rauhoittavien riippuvuus+ 304.1

Kokaiiniriippuvuus+ 304.2

Amfetamiiniriippuvuus 304.4

Alkoholin väärinkäyttö+ 305.0

Tupakkariippuvuus 305.1

Psyykkisten syiden aiheuttama voimakas hikoilu 306.3

Psyykkisten syiden aiheuttama  mahaportin kouristus** 306.4

Psyykkisten syiden aiheuttama  vaikeutunut virtsaaminen 306.53

Hampaiden narskutus 306.8

Änkytys* 307.0

Anoreksia 307.1

Nykimishäiriö 307.20

Touretten syndrooma 307.23

Pysyvä unettomuus 307.42

Painajaiset 307.47

Bulimia 307.51

Jännityspäänsärky 307.81

Psyykkisten syiden aiheuttama kipu 307.89

Posttraumaattinen stressioireyhtymä 309.81

Elimellinen mielialahäiriö 310.1

Aivotärähdyksen jälkeinen oireyhtymä 310.2

Ei-psykoottinen elimellinen aivohäiriö 310.8

Aivovamma 310.9

Toistuvat raivokohtaukset 312.34

Karvojenyppimishäiriö 312.39

Tarkkaavaisuushäiriö 314.00

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö 314.01

Muu tarkkaavaisuushäiriö 314.8

Parkinsonin tauti 332.0

Huntingtonin tauti+ 333.4

Levottomien jalkojen oireyhtymä 333.99

Friedreichin ataksia 334.0

Pikkuaivojen ataksia 334.4

Spinaalinen lihasatrofia 335.11

ALS-tauti 335.2

Muu elkäytimen sairaus 336

Syringomyelia 336.0

MS-tauti 340.0

Muu keskushermoston demyelinaatio 341

Toispuoleinen halvaus 342

Aivohalvaus+ 343.9

Neliraajahalvaus 344.0x

Alaraajahalvaus(s) 344.1x

Paralyysi 344.9

Epilepsia+ 345.x

Suuri kouristuksillinen epilepsia** 345.1

Jacksonin epilepsia** 345.5

Migreeni+ 346.x

Migreeni, klassinen+ 346.0

Hortonin päänsärky 346.2

Aivopaine 348.4

Bellin pareesi 351.0

Thoracic outlet -oireyhtymä 353.0

Rannekanavaoireyhtymä 354.0

Mononeuriitti 355

Charcot-Marie-Toothin tauti 356.1

Neuropatia+ 357

Lihasdystrofia 359

Makularappeuma** 362.5

Glaukooma 365.23

Lukihäiriö** 368.0

Värisokeus* 368.55

Sidekalvontulehdus 372.9

Drusen-papilli 377.21

Näköhermon tulehdus 377.30

Karsastus 378

Silmävärve 379.5

Ménièren tauti 386.00

Tinnitys 388.30

Hypertensio+ 401.1

Iskeeminen sydänsairaus 411.X

Angiina 413

Valtimoita kovettava sydänsairaus 414.X

Sydämen impulssinjohtojärjestelmän häiriö 426.X

Bouveret-Hoffmannin oireyhtymä** 427.0

Raynaud’n oireyhtymä 443.0

Tukkotulehdus 443.1

Polyarteriitti 446.0

Akuutti sinuiitti 461.9

Krooninen sinuiitti 473.9

Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus 491.90

Emfyseema 492.8

Astma 493.9

Ilmarinta 512.8

Pulmonaalinen fibroosi 516.3

Kystamainen fibroosi 518.89

Epänormaali hammaskipu 524

Leukanivelen tulehdus 524.60

Gastroesofageaalinen oireyhtymä 530.81

Akuutti mahakatarri 535.0

Mahakatarri+ 535.5

Mahahaava/ruoansulatushäriö 536.8

Haavainen paksusuolitulehdus 536.9

Mahaportin kouristus537.81

Chrohnin tauti 555.9

Koliitti+ 558.9

Koolonin umpipussitulehdus 562.1

Ummetus 564.0

Ärtyvän suolen oireyhtymä 564.1

Dumping-oireyhtymä 564.2

Vatsakalvon kipu 568

Virukseton hepatiitti 571.4

Haimatulehdus 577.1

Munuaistulehdus 583.81

Virtsaputken tulehdus 595.3

Eturauhastulehdus 600.0

Lisäkivestulehdus** 604.xx

Lisäkiveksen kiertymä 608.2

Sisäsynnyttimien tulehdus 614

Kohdun limakalvosirottuma** 617.9

Kuukautisa edeltävä oireyhtymä+ 625.3

Vaginaalinen kipu 625.9

Vaihdevuosioireyhtymä 627.2

Sturge-Weberin oireyhtymä 759.6

Ihottuma 692.9

Pemfigus 694.4

Epidermolyysi 694.9

Eryteema Multiforma 695.1

Ruusufinni 695.3

Nivelpsoriaasi 696.0

Psoriaasi 696.1

Kutina, syyhy+ 698.9

Atropia 701.3

Kaljuus 704.0x

Lupus 710.0

Ihonkovettumatauti 710.1

Iho- ja lihastulehdus 710.3

Eosinofilia. 710.5

Reumaattinen niveltulehdus+ 714.0

Feltyn oireyhtymä 714.1

Rappeuttava niveltulehdus 715.0

Vamman jälkeinen niveltulehdus+ 716.1

Rappeuttava nivelsairaus+ 716.9

Polvilumpion ruston pehmeäminen 717.7

Lonkkanivelen jäykistymä 718.5

Nivelkivut 719.49

Nikamavälilevyn tauti 722.x

Nikamavälilevyn tauti myelopatian kanssa 722.71

Kaularankaoireyhtymä 722.91

Lumbosakraaliset selkäkivut 724.x

Selkärangankanavan ahtauma 724.02

Alaselän kivut 724.5

Entesopatia 726

Jännetuppitulehdus 727.x

Dupuytrenin kutistuskoukistuma 728.6

Lihasspasmit 728.85

Pehmytkudosreuma 729.1

Osgood-Schlatterin tauti 732.4

Tietzen oireyhtymä 733.6

Meloreostoosi 733.99

Nikamansiirtymä** 738.4

Aivojen valtimonpullistuma 747.81

Kieroselkäisyys 754.2

Selkärankahalkio 756.17

Rustoluutuminen 756.51

Ehlers-Danlosin oireyhtymä 756.83

Kynsi-polvilumpio-oireyhtymä 756.89

Peutz-Jeghersin oireyhtymä** 756.9

Mastosytoosi 757.33

Darierin tauti 757.39

Marfanin oireyhtymä 759.82

Sturge-Weberin oireyhtymä** 759.6

Unettomuus+ 780.52

Uniapnea 780.57

Krooninen rasitusoireyhtymä 780.7

Vapina 781.0

Myofascialin kivun oireyhtymä**782.0

Hyperventilaatio 786.01

Yskä+ 786.2

Nikotus+ 786.8

Oksentelu787.01

Pahoinvointi+ 787.02

Ripuli 787.91

Virtsanjohtimen kipu 788.0

Kakeksia 799.4

Nilkan siirtyminen 839.4

Piiskaniskuvamma 847.0

Selän revähdys 847.9

Olkapäävamma 959.2

Käsivamma 959.3

Lonkkavamma 959.6

Jalkavamma 959.7

Matkapahoinvointi 994.6

+ Sisältää sitaatteja lääketieteellisestä kirjallisuudesta ennen vuotta 1937

  • Eugene Schoenfeldiltä, lääkäri
  • * Dale Gieringeriltä, Filosofian tohtori
  • ** Robert Wilsonilta, Hayward Hempery
  • *** Barry R. McCaffrey

Lähde:

http://www.pacifier.com/~alive/cmu/DrTodHMikuriya_list.htm








Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 31 muun seuraajan joukkoon