Kannabisaiheisten tiedeuutisten Top10 vuodelta 2011

1 01 2012

NORML:n Stash Blogin pitäjä Russ Belville on koonnut kuluneen vuoden kymmenen vaikuttavinta kannabista koskevaa tiedeuutista.

Sijalla 10: Kannabiksen hiilijalanjälki

Virkavallan pelossa sisätilojen tarjoamassa piilossa kasvatettuun kannabikseen uppoaa yllättävän paljon energiaa – ja samoin siitä lähtee yllättävän paljon päästöjä.

FT Evan Millsin, arvostetun ja pitkäaikaisen energia-analyytikon, ohjaama ja julkaisema, yhdessä Lawrence Berkeley National Laboratoryn tutkijahenkilökunnan kanssa toteutetun tutkimuksen raportissa on päätelty amerikkalaisten kuluttavan hämmästyttävät 1% koko maan sähkönkulutuksesta, seitsemän voimalan tuoton verran, kannabiksen kasvattamiseen.

Lääkekannabiksen kasvattaessa suosiotaan ja kannabisapteekkien loistaessa poissaolollaan monet ihmiset ovat opetelleet kasvattamaan kannabista itselleen sisätiloissa. Kasvattajat käyttävät 20 terawattituntia vuodessa saadakseen kirkkaat lamput loistamaan jopa usein 24 tuntia vuorokaudessa, sekä ilmanvaihdon 60 kertaa tehokkaammaksi kuin normaalissa kodissa. Jopa vaatimattomankin kokoisen sisäpuutarhan energiankulutus voi olla sama kuin kokonaisen datakeskuksen.  Koska sisätiloissa tapahtuva viljely on lisäksi piilotettava viranomaisilta ja muilta, nouseekin sisäpuutarhureiden energialasku 5 miljardiin dollariin vuodessa. Amerikkalaisen kannabiksen tuottamiseen kulutettu energiamäärä vastaa kahden miljoonan ylimääräisen amerikkalaiskodin energiankulutusta. Valitettavasti se myös tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä saman verran kuin noin kolme miljoonaa autoa.

Sijalla 9: Kannabiksen käyttäjät keskivertoa laihempia ja fiksumpia

Olemme kaikki saaneet kärsiä vitsailua siitä, miten kannabiksen käyttäjät olisivat lihavia ja tyhmiä sohvaperunoita. Vuonna 2011 oli ilo kuulla miten kaksi kansainvälistä tutkimusta totesivat päinvastoin meidän olevan usein laihempia kuin ei-käyttävät vastineemme…

”Huomasimme että kannabiksen käyttäjät eivät todennäköisesti olleet niin ylipainoisia kuin ei-käyttäjät”, tutkijat kertoivat. ”Olimme niin yllättyneitä, että luulimme tehneemme jossain kohtaa virheen. Tai että otoksemme ei ollut tarpeeksi edustava.  Joten käännyimme toisen, täysin itsenäisen otoksen puoleen ja löysimme taas täsmälleen saman yhteyden”.

…ja fiksumpiakin vielä!

Uusi brittiläinen tutkimus toteaa miesten, joilla oli lapsena korkea älykkyysosamäärä, käyttävän laittomia päihteitä todennäköisemmin kuin heidän alemman älykkyysosamäärän vastineensa. Tytöt, joilla oli korkea älykkyysosamäärä, käyttivät aikuisena huumeita kolme kertaa todennäköisemmin. Korkea älykkyysosamäärä määriteltiin tuloksena, joka asettuu välille 107-158. Keskiverto on noin 100. Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology and Community Healthissa.

Mikään tästä ei kuitenkaan tarkoita että kannabiksen käyttäminen mahdollisesti kasvattaisi tai pienentäisi älykkyysosamäärää. Sen sijaan se tarkoittaa, että jotkut suositut stereotypiat meistä ovat perusteettomia.

Sijalla 8: Kaksi kolmannesta seuratuista potilaista korvasi reseptilääkkeet lääkekannabiksella

Monet lääkekannabisaktivistit kertovat anekdootteja potilaista, joiden opiaattipohjaisia kipulääkkeitä on vähennetty tai poistettu korvaamalla niitä kannabiksella. Kuluneena vuonna Berkeley Patients Group selvitti asiaa kyselyllä potilailtaan ja sai selville että kaksi kolmesta oli toiminut juuri niin.

Nimettömässä kyselyssä 66% Berkeley (California) Patients Groupin lääkekannabiskeskuksen 350 asiakkaasta ilmoitti käyttävänsä marihuanaa reseptilääkkeen korvikkeena. Syyksi he ilmoittivat kannabiksen sopivan paremmin oireiden hallintaan vähemmillä sivuvaikutuksella kuin reseptilääkkeet.

Ne, joilla oli kipuoireita, sanoivat kannabiksella olevan vähemmän väärinkäytön mahdollisuuksia opioideihin verrattuna. Toiset sanoivat marijuanan auttaneen pienentämään muiden lääkkeiden annostusta.

Opioidien addiktiopotentiaalista puheenollen…

Sijalla 7: Oxycontin toimii viisi kertaa tehokkaammin ”porttihuumeena” kannabikseen verrattuna

Kieltolain edustajat ovat käyttäneet käsitettä ”porttihuume” jo vuosia pelotellakseen ihmisiä laillistamisesta. Vaikka  jokainen tehty tutkimus selventääkin käsitettä, sillä on vielä omanlainen kaikunsa suurella osalla äänestäjien korvissa. Täytyi siis selvittää mikä huume on todella se, jolla on suurin korrelaatio kovien huumeiden käytön kanssa, ja se ei todellakaan ollut kannabis!

”Ristiviittasimme NSDUH-numeroita sen perusteella, oliko joku koskaan kokeillut marijuanaa. Huomasimme, että vain 1,5% ihmisistä, jotka ovat käyttäneet kannabista, tuli kuukausittaisia kokaiinin käyttäjiä. Vain alle 1% kannabista kokeilleista tuli ekstaasin, crackin, metamfetamiinin, heroiinin, LSD:n tai PCP:n säännöllisiä käyttäjiä. Samaan aikaan 2,9% ihmisistä jotka ovat joskus kokeilleet jotain laillista kipulääkettä tuli säännöllisiä kokaiininkäyttäjiä. Enemmän kuin 1% laillisia kipulääkkeitä kokeilleista tuli ekstaasin, crackin tai metamfetamiinin säännöllisiä käyttäjiä. Ihmisistä, jotka ovat kokeilleet laillisia kipulääkkeitä, tulee kaksi kertaa todennäköisimmin heroiinin, ja kolme kertaa todennäköisemmin LSD:n säännöllisiä käyttäjiä kuin kannabista kokeilleista ihmisistä”.

Mikäli laillistamisen vastustajat edelleen haluavat sinnikkäästi pitää kiinni ajatuksesta että meidän tulisi tehdä kaikkemme estääksemme jotakuta polttamasta ensimmäistä kannabissavuketta ettei heistä tulisi laittomien huumeiden väärinkäyttäjiä, niin on aika kieltää myös Vicodin, Lortab, Lorcet ja Oxycontin, jotka ovat tehokkaita laillisia opioidipohjaisia kipulääkkeitä. Ensimmäinen Vicodin, Lortab tai Lorcet johtaa lähes kolminkertaiseen riskiin joutua ei-kannabiksella aloittaneeksi laittomien huumeiden käyttäjäksi kuin ensimmäinen jointti, tai se riski joka saavutetaan polttamalla jointti joka kuukausi. Ensimmäinen Oxycontin johtaa viisi kertaa todennäköisemmin huumeiden väärinkäyttöön ensimmäiseen jointtiin verrattuna.

Sijalla 6: Huumetestaus on edelleen epäluotettavaa, epätarkkaa, tarpeetonta, tunkeilevaa sekä haitallista

Teetämme kansalaisille huumausainetestin kun epäilemme heitä rikoksesta, kun he hakevat töitä, kun he menevät kouluun tai kun he ovat osallisina onnettomuudessa. Silti marijuanaa koskeva huumetestaus on niin epäluotettavaa ja epätieteellistä, että se on loukkaus kaikkia vapaita ihmisiä kohtaan.

Ensin ovat huumekoirat, joiden poliisi ja oikeus uskovat olevan sukua erehtymättömille tieteellisille välineidelle sen sijaan, että kyseessä on eläin jolla on vaistonomainen tarve miellyttää isäntäänsä.

”Huumeitä ja räjähteitä haistelemalla etsiviin koiriin vaikuttavat niiden käsittelijöiden uskomukset, mahdollisesti aiheuttamalla hiuksenhienoja, tahattomia vihjeitä”, uskovat UC Davisin tutkijat.

Tammikuussa Animal Cognitionissa julkaistussa tutkimuksessa kerrottiin koirakkojen tunnistaneen valheellisesti tuoksun jota ei ollut olemassa yli 200 kertaa, erityisesti silloin kun koiran käsittelijä uskoi tuoksun olevan läsnä.

Seuraavaksi on huumetestaus, joka voi osoittaa virheellistä tulosta peräti joka kymmenennessä testissä.

Indianan osavaltion laboratoriosta on ilmoitettu virheellisia huumeusainetestituloksia. Raportissa ilmoitettiin 200 tuloksen 2000 viranomaisille ilmoitetusta tuloksesta olleen virheellisiä positiivisia tuloksia. Tämä sisältää noin 50 tulosta, jotka olivat raportin mukaan tietoisesti manipuloitu laboratorion työntekijöiden toimesta.

Yksi peruste työntekijöiden testaamiselle on työpaikan turvallisuus. Silti osavaltioissa joissa lääkekannabiksen käyttö on sallittua ja jopa tuhannet ihmiset käyttävät kannabista sallitusti, on nähty vain työhön liittyvien tapaturmien vähenemistä.

Ennen kuin lääkekannabisohjelma alkoi Oregonissa työpaikalla tapahtuneita loukkaantumisia ja sairastumisia jotka johtivat menetettyyn työpäivään, oli 3,4 jokaista 100 kokopäiväistä työntekijää kohti, vuonna 2009 luku oli 2,3 jokaista 100 työntekijää kohti, eli on tapahtunut 32% vähennys. Tapaturmat ja sairaudet ovat vähentyneet 40%, 3,5:stä 2,1:een sataa työntekijää kohti. Kuolemantapaukset ovat vähentyneet 3,3:sta 1,9:ään sataa työntekijää kohti, eli noin 42%

Nämä vähentymiset ovat tapahtuneet sillä välillä kun lääkekannabispotilasrekisteri kasvoi keskimäärin 50% per vuosi.

Toisenlainen törkeä tapa väärinkäyttää huumausainetestejä on tehdä testauksesta perusvaatimus kansalaisen hakiessa toimeentulotukea. Kyseisenlainen laki Floridassa on pistetty jäihin siksi aikaa kun sen perustuslainmukaisuus selvitetään, mutta voimassaollessaan se maksoi Floridalle enemmän kuin sen avulla onnistuttiin säästämään. Sen avulla myös saatiin selville, että hyvin toimeentulevien tulos on vähemmän todennäköisesti positiivinen verrattuna keskivertokansalaisiin.

Department of Central Floridan (DCF) alueella testattiin 40 hakijaa ja vain kaksi huumetestitulosta oli positiivisia, virkamies kertoi. Yhdestä testituloksesta on tehty valitus.
DCF sanoi että se on antanut hakijoille lähetteet klinikoille joissa huumetestaus maksaa 30-35$. Hakija maksaa testauksen itse, ja mikäli tulos on negatiivinen, osavaltio korvaa testauksen.

Näin ollen, DCF:n alueella 38 hakijalle jotka saivat negatiivisen tuloksen, palautetaan 30$ jokaiselle, ja tämä tulee maksamaan veronmaksajille 1 140$.

Samaan aikaan valtio säästää alle 240 dollaria kuuukaudessa evätessään etuudet näiltä kahdelta hakijalta, joille testi antoi positiivisen tuloksen.

Lopuksi, huumetestauksien tahattomat seuraukset alkoivat tulla entistä ilmeisemmäksi. Kannabiksen ollessa huume, joka on vaikeinta salata testeiltä, ihmiset alkoivat kääntyä niiden huumeiden puoleen, jotka on helpompi piiilottaa.

Katsoessani dataa huomasin kuinka aikavälillä 2005-2011 kannabikselle positiivisten huumausainetestituloksten määrä kaikkien työpaikkahuumetestien osalta (ennen työhönottoa, satunnaistestaus ja onnettomuuden jälkeinen testaus) väheni 20% 2,5% 2,4 miljoonasta testistä 2,0%:iin. Se on noin 12 000 kiinnijäänyttä kannabiksenkäyttäjää vähemmän.

Kuitenkin sillä aikaa oksikodonille positiiviset testitulokset kasvoivat 96% kaikesta virtsasta tehdystä testauksesta, vaikkakin näitä testejä tehdään noin kymmenesosa siitä määrästä, mitä tehdään kannabiksen testaamiseksi. Siitäkin huolimatta, että kannabiksen metaboliitteja voidaan havaita virtsassa viikkoja, oksikodonin aineenvaihduntatuotteet poistuvat elimistöstä kahdessa-kolmessa päivässä. Lisäksi satunnaisia positiivisia oksikodoni-testituloksia (1,20%) saadaan noin kaksi kertaa sekä onnettomuuksien jälkeisiä oksikodonipositiivisia (1,80%) tuloksia noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin ennen työhönottoa tehdyissä testauksissa (0,65%), joka vihjaa siihen että työhönoton yhteydessä tehtävät testaukset eivät toimi kovin hyvin oksikodonin käyttäjien työpaikalta pois pitämiseen.

Sijalla 5: Kuluneiden viiden vuoden aikana on pidätetty enemmän amerikkalaisia kannabiksen, kuin muiden huumeiden hallussapidosta, vaikka hieman yli miljoonalla ihmisellä on laillinen lupa käyttää kannabista

Kun joku puhuu ”huumesodasta”, muistuta häntä siitä että loppujenlopuksi kyse on ”sodasta kannabista vastaan”.

FBI:lle raportoituja huumepidätyksiä oli kansallisesti 1 638 846, jossa kannabis oli osallisena 52,1% tapauksista. Viime vuonna 51,6% kaikista huumepidätyksistä oli kannabiksen takia, osoittaen lievää kasvua marijuanan osallisuudessa huumepidätuksissä. Edellisen kerran marijuana oli enemmistöedustajana ”huumesodassa” vuonna 1985, kun 55,6% kaikista huumepidätyksistä oli kannabiksen takia.

Kannattaa pitää mielessä että näiden vuosittaisten marijuanapidätysten määrä on edelleen nousussa, siitä huolimatta että olemme vähentäneet pidättämiseen oikeutettujen kannabiksenkäyttäjien määrää antamalla lupia lääkekannabiksen käyttöön käyttäjille, jotka käyttävät sitä eniten.

 Noin 1 – 1,5 miljoonaa ihmistä on laillisesti oikeutettu omassa osavaltiossaan käyttämään lääkekannabista, NORML:in osavaltioiden lääkekannabisrekisterien ja potilasarvioiden pohjalta keräämän datan mukaan. Mikäli arvioidaan yhden käyttäjän käyttävän noin 1 – 1,5 grammaa kannabista päivittäin, ja hinnan olevan noin 320$ unssilta, nämä lailliset kannabiksenkäyttäjät muodostavat 2,3 – 6,2 miljoonan dollarin markkinat vuosittain.

Sijalla 4: Huumetsaari väittää lääkekannabiksen lisäävän nuorten ihmisten kannabiksen käyttöä, huolimatta siitä että teinien kannabiksen käyttö on vähenemässä

Huumetsaari Gil Kerlikowsken suosikkihokema on ollut, miten kutsumalla marijuanaa ”lääkkeeksi” me johdatamme nuoret ajattelemaan sitä vähemmän vaaralliseksi, ja näin ollen sen käyttäjien määrä lisääntyisi.

Tutkimukset ovat osoittaneet mahdollisia yhteyksia osavaltion poltetun lääkekannabiksen sallivilla laeilla ja marijuanan käyttömäärän kasvulla”, kertoo Gil Kerlikowske, National Drug Control Policyn johtaja. ”Ottaen huomioon mitä tiedämme laittomien huumeiden käytön aiheuttamista haitoista, vetoan jokaiseen perheeseen – erityisesti niihin perheisiin, jotka asuvat osavaltioissa joissa on käynnissä poliittisia kampanjoita huumeiden käytön sallimisen puolesta – jotta he tuplaisivat vaivannäkönsä turvatakseen nuorison vakavalta harmilta opettamalla heitä laittomien huumeiden käytön oikeista terveys- ja turvallisuusriskeistä”.

Lääkekannabis on kuitenkin ollut länsirannikolla jo yli 12 vuotta. Vuosien 2003 ja 2009 välillä, sillä aikaa kun yhä useampi osavaltio on hyväksynyt lääkekannabiksen käytön, teinien kuukausittaiset käyttömäärät ovat olleet kansallisesti laskussa.

Itse asiassa yhdessätoista osavaltiosta kolmestatoista  joissa lääkekannabis on ollut sallittua vuodesta 2009, nähtiin  teinien kannabiksen käytössä vähentymistä, ja viidessä osavaltiossa joissa lääkekannabis on ollut sallittua vuodesta 2003 on teinien käytön väheneminen ollut vielä rajumpaa.

Vuodesta 2003 vuoteen 2009 asti Kaliforniassa on teinien kuukausittainen kannabiksenkäyttö ollut vain 0,26%. Coloradossa teinien käyttö on ollut 3,77% samassa ajanjaksossa. Kuitenkin Wyomingissa, osavaltiossa jossa ei lääkekannabis ole sallittua, nähtiin roima kasvu teinien käytössä jopa 5,18%. Vielä pidemmälle katsottuna, vuosiin 1996 ja 1998, kun länsirannikko salli lääkekannabiksen käytön, teinien kannabiksen käyttö oli yleisempää ja on vain vähentynyt ajan saatossa.

Sijalla 3: Amerikkalaiset haluavat oikeasti kysyä presidentiltä kannabiksen laillistamisesta, koska puolet heistä kannattaa sitä

Viime vuoden loppupuolella arvostettu Gallup kysyi amerikkalaisilta mitä mieltä he ovat kannabiksen laillistamisesta.

Tuloksena oli 50% valtakunnallinen tuki laillistamisen puolesta, ja ensimmäinen kerta vuosittain suoritetun kyselyn aikana, kun enemmistö oli laillistamisen puolella. Vain 46% mielestä marijuanan pitäisi pysyä laittomana, ja 4% jätti vastauksen avoimeksi.

Tuki laillistamisen puolesta on suurin länsivaltioissa (55%) ja enemmistö tukee laillistamista maan länsi- (54%) sekä itäosissa (51%). Vain äänestäjät maan eteläosassa vastustivat edelleen laillistamista (44%). Miehet ovat edelleen naisia innokkaampia laillistamaan ( 55% vs. 46%).

Nuoriso tuki laillistamista innokkaasti (62%), samoin demokraatit (57%) ja liberaalit (69%). Ajatus kannabiksen laillistamisesta on myös ottanut tuulta alleen sellaisissa väestöryhmissä, jotka ovat perinteisesti olleet laillistamista vastaan. Verrattuna Gallupin viimevuonna teettämään kyselyyn, etelässä laillistamista tukevien joukko kasvoi 4%, keskilännessä 12% ja 6% 50-64 vuotiaiden keskuudessa, mutta laski 1% 65+ ikäryhmässä. Kannatus kasvoi 6% republikaanien keskuudessa, ja 4% konservatiivien keskuudessa. Marijuanan laillistamisesta on tulossa hyväksyttävä ajatus kaikenlaisten ryhmien keskuudessa.

Presidentti Barack Obama, joka etsii ihmisiltä panosta poliittisiin kysymyksiin, oli järkyttynyt löytäessään…

Whitehouse.gov-sivuston We the People -vetoomusosiosta listan ensimmäiseltä paikalta NORML:in ”Marijuanaa tulisi säännöstella kuten alkoholia” -vetoomuksen, joka on kerännyt yli 42 000 allekirjoitusta. Tarvittiin 5 000 allekirjoitusta 30 päivän aikana jotta siihen vastataan virallisesti: vaadittu määrä täyttyi kolmessa tunnissa.

Kysyessään kansalaisilta videoita poliittisista aiheista, Obamaa kohtasi seuraava järkytys:

Listan ensimmäisenä komeili Law Enforcement Against Prohibitionin 13 842 ääntä (yli 1% kaikista äänistä) kerännyt kysymys:

”Poliisiviranomaisena olen nähnyt miten sota huumeita vastaan on maksanut biljoona dollaria ja tuhansia ihmishenkiä, mutta ei millään tavalla vähennä huumeiden käyttöä. Pitäisikö meidän keskustella marijuanan ja muiden huumeiden laillistamisesta, jotta saataisiin poistettua väkivaltaista rikollisuutta kaduilta? ”

Kaikista 193 060 ihmisestä jotka äänestivät, yli 7% äänesti LEAP:in kysymystä. Se on noin yksi neljästätoista ihmisesta, jotka osallistuivat.

Sijalla 2: Kansallisen syöpäinstituutin draamailut kannabiksen kasvaimia pienentävien vaikutusten takia

Korkean profiilin kiista tieteellisestä luotettavuudesta nähtiin kansallisen syöpäinstituutin kotisivuilla cancer.gov. Kaikki alkoi kun sivuston kannabis- ja kannabinoidiosioon tehtiin yllättävä päivitys:

”Lääkekannabiksen potentiaaliset vaikutukset syöpää sairastaviin ihmisiin sisältävät antiemeettisiä vaikutuksia, ruokahalun stimulaatiota, kivunlievitysta ja helpotusta unen saantiin ja laatuun. Integroivan onkologian harjoittamiseen voi terveydenhuollon tarjoaja suositella lääkekannabista, ei vain oireiden hallintaan, vaan myös sen mahdollisten suorien antitumoraalisten (kasvaimia pienentävien) vaikutusten takia.

Kannabinoidit voivat aiheuttaa antitumoraalisia vaikutuksia eri keinoin, kuten aiheuttamalla solukuolemaa, estämällä solujen kasvua sekä estämällä kasvaimen angiogeneesiä (verisuonten uudismuodostus) sekä etäpesäkkeiden syntyä. Kannabinoidit näyttävät tappavan syöpäsoluja, mutta eivät vaikuta niiden muuntumattomiin kollegoihinsa, ja saattavat jopa suojella näitä solukuolemalta. Nämä yhdisteet ovat aiheuttaneet apoptoosia (ohjelmoitua solukuolemaa) glioomasoluilla, sekä regressiota hiirien ja rottien glioomakasvaimissa ”.

Sitten näytti siltä, että joku painosti instituuttia päivittämään sivustonsa vastaamaan paremmin hallituksen kieltolakilinjaa. Edellä mainittu poistettiin ja korvattiin seuraavalla:

”Mahdollisiin kannabiksen lääkkeellisiin hyötyihin syöpää sairastavilla kuuluu antiemeettiset vaikutukset, ruokahalun stimulaatiot, kivunlievitys ja unen laadun parantuminen. Vaikka käytännön mallit puuttuvat, näyttää siltä että potilaista välittävät lääkärit määräävät kannabista oireiden helpotukseen ”.

Tämän jälkeen instituutti päivitti sivuston ”kliiniset tutkimukset” osion alleviivatakseen taas antitumoraalisia vaikutuksia:

”Eräässä hiirillä ja rotilla tehdyssä tutkimuksessa saatiin viitteitä kannabinoidien suojaavasta vaikutuksesta kehittyviä kasvaimia vastaan. Hyvänlaatuisten kasvaimien (polyypit ja adenoomat) rotilla havaittiin vähenevän tietyissä elimissä (rintarauhanen, kohtu, aivolisäke, kives ja haima). Kannabinoidit voivat aiheuttaa antitumoraalisia vaikutuksia eri keinoin, kuten induktoimalla solukuoleman, estämällä solujen kasvua ja estämällä verisuonten sekä etäpesäkkeiden syntymistä. Kannabinoidit näyttävät tappavan syöpäsoluja, mutteivät vaikuta niiden muuntumattomiin kollegoihinsa ja saattavat jopa suojella näitä solukuolemalta”.

Sijalla 1: Coloradon 5 ng/ml rattijuopumusrajaehdotus kuihtuu kasaan uuden tutkimuksen tukiessa korkeampaa rajaa säännöllisille käyttäjille

Huumetesteihin puututtiin sijalla kuusi, mutta ykköspaikan vie havainnollistava esimerkki siitä, miten tiede ja tieteelliset menetelmät voivat konkreettisesti muuttaa kieltolakia.

Coloradossa oli ehdotettu rattijuopumusrajaksi 5 nanogrammaa THC:ta millilitrassa verta. Eli siis, mikäli saat testissä tulokseksi yli 5 ng/ml, olet automaattisesti syyllinen rattijuopumukseen, välittämättä siitä, oletko ollut varsinaisesti päihtynyt vai et.

Luonnollisesti monet lääkekäyttäjät valittivat Coloradon viranomaisille, etteivät he pysty lääkekäyttönsä takia ikinä läpäisemään tuota rajaa. Lisäksi useimmat heistä ovat kehittäneet sietokykyä kannabiksen päihdyttäville vaikutuksille jonka ansiosta he pystyvät ajamaan autoa ongelmitta, samalla tavalla kuin lääkepaketeissa oleva varoitus ”ennenkuin tiedät kuinka lääke X sinuun vaikuttaa, älä aja autoa” sanoo.

Denverin WestWordin ”kannabiskriitikko” William Breathes, päätti kokeilla  ja pidättäytyi kannabiksen käytöstä valvotuissa olosuhteissa. Kuudentoista tunnin ja yöunilta heräämisen jälkeen, oletettavasti puhtaana ja raittiina, Breathesin tulokseksi tuli 13 ng/mL. Tämän empiirisen raportin tulos oli hetkessä jokaisessa Denverin mediassa, ja se myös tuki uusimpia tieteellisiä tutkimustuloksia:

” Veren 2-3 ng/ml THC-pitoisuus lähiaikaisen kannabiksen käytön (polttaminen viimeisen kuuden tunnin sisällä)  indikaattorina, kuten Huestis et al on suositellut, on ilmeisen pätevä vain satunnaisille käyttäjille. Päivittäiskäyttäjillä voidaan tavata suurehkojakin konsentraatioita verestä vaikka edellisestä käyttökerrasta olisi enemmän kuin 24 tuntia.  Näinollen, pitkään jatkuneen käytön seurauksena vereen kertyneitä konsentraatioita aikaisemmilta käyttökerroilta voi olla vaikea erottaa satunnaiskäyttäjän akuutista päihtymyksestä”.

Kannabisuutiset haluaisi nostaa esille vielä yhden uutisen, ja toivottaa tätä myöten lukijoille onnellista uutta vuotta 2012!

Jokerisijalla: Kuinka hamppu pääsi pilveen – kannabiksen genomi kartoitettu

Kanadalainen tutkimusryhmä on onnistunut jakamaan Cannabis sativan geenit sekvensseihin ja päässyt tarkastelemaan tämän monikäyttöisen kasvin sisintä. Näin paljastuivat ne muutokset, joiden seurauksena syntyivät kasvin lääkitsevät sekä päihdyttävät ominaisuudet.  Tutkimuksessa vertailtiin toisiinsa lääkekäyttöön jalostettua Purple Kush-kantaa sekä Suomessa siementuotantoon jalostettua Finolaa. Kasvissa tapahtuneet geneettiset muutokset ovat todennäköisesti tuhansien vuosien ihmisen kanssa vietetyn yhteiselon seurauksena tapahtuneen jalostuksen tulosta. Löydön avulla toivotaan saavutettavan lisätietoa koskien kasvin erilaisia hyötykäyttömahdollisuuksia, sekä eri tarkoituksiin sopivien lajikkeiden jalostusta.

Lähteet:

Russ Belville / The NORML Stash Blog

Kannabisuutiset – Kuinka hamppu pääsi pilveen: kannabiksen genomi kartoitettu





10 merkkiä siitä, että epäonnistunut sota huumeita vastaan on päättymässä

17 12 2009

Vuosi 2009 tulee muistetuksi Amerikan pitkäaikaisimman sodan lopun alkuna. Tässä 10 syytä, miksi näin.

1) Kolme entistä Latinalaisen Amerikan presidenttiä sanovat, että sota huumeita vastaan on epäonnistunut (Helmikuu)

Helmikuussa Latinalaisen Amerikan huumeita ja huumausainepolitiikkaa käsittelevä komitea julkaisi mullistavan raportin, joka julisti huumesodan hävityksi. Sen jäsenistössä istui mm. kolme arvovaltaista entistä presidenttiä: Fernando Henrique Cardoso (Brasilia), Cesar Gaviria (Kolumbia) sekä Ernesto Zedillo (Meksiko). Raportti suosittelee kannabiksen dekriminalisointia ja tarvetta ”murtaa tabu” avoimen ja rehellisen kansainväliseen huumausainepolitiikkaan liittyvän keskustelun ympäriltä. Tämä julkaisu loi satoja uutisartikkeleita ympäri maailmaa ja  poliitikot sekä Latinalaisesta Amerikasta että ympäri maailmaa viittaavat siihen yhä.

2) Michael Phelps ja vesipiippu (Helmikuu)

Valokuva olympiakultaa voittaneesta uimarista, Michael Phelpsistä, levisi ympäri maailmaa helmikuussa. Kuvassa Michael Phelps polttaa kannabista vesipiipusta Etelä-Carolinassa järjestetyissä kotibileissä. Tämä kuva, joka otettiin vain pari kuukautta sen jälkeen kun Phelps rikkoi maailmanennätyksen yksissä olympialaisissa voitettujen kultamitalien määrässä, vavisutti perinteistä stereotypiaa laiskoista sohvaperunahampuuseista. Kellogg’s purki nopeasti sponsorisopimuksen, ja tämä liike ei ollut suuren yleisön mieleen. Kymmenet kolumnistit löivät sanan säilällä Kellogg’sin päätöstä, ja suuri Associated Pressin uutinen kertoi ryhmistä, jotka boikotoivat Kellogg’sia Phelpsin sopimuksen lopettamisen vuoksi. Pari viikkoa myöhemmin, mainosalan lehti Ad Age raportoi, että Kellogg’sin brändin haluttavuus oli romahtanut nopeasti Phelps-jupakan jälkeen. Jopa enemmän kuin aiemman skandaalin yhteydessä, jolloin Kellogg’s oli joutunut vetämään valtavat määrät maapähkinävoita takaisin kauppojen hyllyiltä salmonellaongelman vuoksi.

3) Obaman oikeusministeriön päätös lopettaa lääkekannabikseen liittyvät ratsiat (Maaliskuu)

Presidenttikampanjansa aikana silloinen senaattori Barack Obama lupasi, että jos hänet valitaan, hän lopettaa viranomaistoimenpiteet, jotka liittyvät lääkekannabispotilaisiin sekä kannabisapteekkeihin, jotka toimivat osavaltioiden lakien mukaisesti. Maaliskuussa Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder vahvisti tämän lupauksen, ja lokakuussa oikeusministeriö toi julki uuden politiikan ohjeistukset varmistaen muutoksen. Potilaat ja avunantajat huokasivat helpotuksesta, ja presidentti Obama sai paljon ylistystä medialta Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa.

4) Alas Rockefeller! New Yorkin ankarat huumausainelait muutoksen kourissa (Huhtikuu)

35 vuoden jälkeen New Yorkin tiukat huumausainelait tuotiin vihdoin alas huhtikuussa, kun kuvernööri David Paterson allekirjoitti historialliset uudistukset. Niissä poistettiin pitkät ja pakolliset minimituomiot koskien joitakin väkivallattomia huumerikkeitä. Lokakuussa voimaan astuneet uudistukset palauttivat lainopillisen hienovaraisuuden tuomioihin useimmissa huumausaineisiin liittyvissä jutuissa. Tuomiot eivät enää rajoitu vankeusrangaistuksiin, vaan hoito-ohjelmiin on nyt osoitettu miljoonia dollareita. Vuosia näiden uudistusten varmistamiseksi taistelleet asianajajat yrittävät nyt muuttaa New Yorkia huonosta huumepolitiikan ilmentymästä parempaan suuntaan. Tavoitteena on tehdä kaupungista esimerkki siitä, kuinka huumausaineongelman käsittely terveydenhuollollisena ongelmana voi antaa täysin uusia mahdollisuuksia, kun toiminnan painopiste ei enää ole rikosoikeudellisessa käsittelyssä.

5) Kuvernööri Arnold haluaa keskustelua kannabiksen laillistamisesta: äänestäjät tekevät päätöksen vuonna 2010 (Toukokuu)

Kalifornia on tällä hetkellä kannabiksen verotuksen ja kontrolloinnin keskustelun polttopisteessä. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger pääsi Yhdysvalloissa uutisotsikoihin toukokuussa sanottuaan, että kannabiksen laillistamisen ajatusta pitäisi pohdiskella ja aiheesta tulisi keskustella. Aihe sai enemmän kansallista huomiota, kun lakialoite tuotiin esiin Kalifornian lainsäädäntöelimissä tarkoituksena verottaa ja kontrolloida kannabista alkoholin tapaan. Samaan aikaan jotkut Oaklandin aktivistit ovat malttamattomina tehneet äänestäjien kanssa oman aloitteen kannabiksen verottamisen ja kontrolloinnin puolesta, ja he keräävät allekirjoituksia saadakseen aiheen pöydälle vuoden 2010 kansanäänestyksien mukana. Viimeisimmät gallupit osoittavat, että 56% kalifornialaisista tukee osavaltion kontrollia ja kannabiksen verottamista.

6) Huumetsaari haluaa lopettaa huumesodan (Toukokuu)

Valkoisen talon huumetsaari Gil Kerlikowske totesi Wall Street Journalin haastattelussa, että ”huumesota tulisi lopettaa”. Hän kertoi lehdelle, että ”Ihmiset näkevät huumesodan sotana heitä vastaan, vaikka asiaa yrittäisi kuinka selittää sotana tuotetta vastaan. Me emme sodi ihmisiä vastaan tässä maassa.” Hän lisäsi myös, että Obaman hallinto todennäköisesti aikoo käsitellä huumausaineongelmaa terveydenhuollollisena asiana rikosoikeudellisen lähestymistavan sijasta. Hoitoa aiotaan suosia vaihtoehtona vankilatuomioille, jotta huumausaineiden käyttöä voitaisiin vähentää.

7) Meksiko ja Argentiina dekriminalisoivat kannabiksen ja muut huumausaineet (Elokuu)

Meksiko ja Argentiina ovat molemmat päässeet kansainvälisiin uutisiin elokuussa tekemällä huomattavia muutoksia maiden huumausainepolitiikkaan. Meksiko, jota on vaivannut valtava ja väkivaltainen huumesota, sääti lain, joka poistaa rikosoikeudelliset rangaistukset pienten huumausainemäärien osalta. Laki sisältää mm. heroiinin, kokaiinin sekä kannabiksen, ja koskee henkilökohtaista käyttöä.

Sillä välin Argentiinan korkein oikeus dekriminalisoi henkilökohtaisen kannabiksen käytön ja samalla lopetti lain, jonka avulla aiemmin pystyttiin määräämään jopa kahden vuoden vankilatuomioita pienten kannabismäärien hallussapidosta. Tämä liittyi oikeusjuttuun, jossa useita nuoria miehiä oltiin pidätetty kannabissavukkeiden hallussapidosta. Oikeuden mukaan hallituksen pitäisi jahdata suurten määrien salakuljettajia ja määrätä käyttäjille vankilan sijasta hoitoa. Vaikka oikeuden päätös koski vain kannabista, ydinargumentit koskevat myös muita laittomia aineita. Näin ollen päätös avasi oven laajemmalle huumausainelakien muuttamiselle Argentiinassa.

8) Tulokset ovat täällä: Portugalin v. 2001 dekriminalisointilait vähensivät tautien leviämistä, yliannostuskuolemia ja vankilatuomioita – eikä käyttäjien määrä kasvanut (Elokuu)

Huumausaineisiin liittyvät yliannostuskuolemat ja likaisten neulojen aiheuttamat tautien leviämiset olivat epidemian tasolla Portugalissa, kun hallitus teki rohkean ratkaisun ja dekriminalisoi henkilökohtaiseen käyttöön liittyvän huumausaineiden hallussapidon vuonna 2001. Päätös koski kaikkia huumeita, mukaan lukien heroiini ja kokaiini. Poliisia ohjeistettiin, ettei ketään tulisi  pidättää pelkästään huumausaineiden käyttämisen vuoksi. Vuonna 2009 Portugalin dekriminalisaatiopolitiikan tulokset julkaistiin, ja raportit herättivät paljon huomiota: huumausaineisiin liittyvät ongelmat, mukaan lukien tautien leviämiset, yliannostuskuolemat ja vankilatuomiot, laskivat kaikki dramaattisesti. Käyttäjien määrä ei kuitenkaan lähtenyt nousuun. Portugalin kokemus on opettavainen, se näytti maailmalle että taivas ei romahtanut vaikka huumausaineet dekriminalisoitiin. Samalla se toi keskustelun teoriasta käytännön tasolle.

9) Tulemme ulos kaapista: ”piikkikorkohampuusit” kertovat, miksi he pitävät kannabiksesta (Syyskuu)

Vieläkö tarvitaan lisää todistusaineistoa, että kannabiksesta on tullut valtavirtailmiö Yhdysvalloissa? Syyskuisessa Today Show:ssa Matt Lauer teki haastattelun ns. piikkikorkohampuuseista – korkeasti koulutetuista naisista, joilla on upeat työurat ja kadehdittavat sosiaaliset elämät. He suosivat kannabista päihdevalintanaan ja yhä useampi uskaltautuu myöntämään asian. Televisio-ohjelma haki inspiraationsa Marie Claire -lehden syyskuun numerosta, jossa oli artikkeli nimeltä Stiletto Stoners. Juttu nosti esiin kysymyksen: miksi niin useat älykkäät ja menestyneet naiset sytyttävät jointin työpäivän jälkeen? Sympaattinen artikkeli ja tv-ohjelma sisälsivät haastatteluja suurelta joukolta menestyneitä naisia, jotka rentoutuvat päivän jälkeen kannabissavukkeella martinin sijaan.

Tämä artikkeli löytyy myös suomeksi.

10) Kannabiksen laillistamiskeskustelu leviää valtavirtaan (Syksy)

Syyskuun Fortune-lehden kanteen oli painettu Weeds-sarjan näyttelijättären Mary Louise Parkerin kuva, joka liittyy lehden pääjuttuun ”Kuinka kannabiksesta tuli laillista: lääkekannabis antaa aktivisteille mahdollisuuden osoittaa, kuinka laillistettu kannabisliiketoiminta voi toimia. Joko kieltolain loppuminen alkaa häämöttää?” Kymmenittäin ajattelevia tarinoita on julkaistu vuonna 2009, ja liike kieltolain lopettamiseksi jatkaa kasvamistaan. Suuret ja arvovaltaiset tiedotusvälineet kuten New York Times, Washington Post, Newsweek, CBS News, CNN, The Economist sekä kymmenet muut ovat kantaneet kortensa kekoon. Viime kuussa Washington Post julkaisi paljastavan juttunsa otsikolla ”Tuki kannabiksen laillistamista kohtaan kasvaa nopeasti ympäri Yhdysvaltoja: lääkekäytön hyväksyminen ja kieltolain vastainen kritiikki kasvussa.” Jutussa viitataan tuoreeseen mielipidekyselyyn, jonka mukaan 44 % amerikkalaisista tukee kannabiksen verottamista ja kontrollointia. Luku kasvaa yli 50 prosentin, kun mennään läntisiin osavaltioihin kuten Kaliforniaan, Washingtoniin ja Oregoniin.

Huumesotaa käydään yhä, mutta muutosta on ilmassa (Joulukuu)

Kaiken tämän viimeaikaisen edistymisen myötä huumausainepolitiikan uudistajilla ei ole enää harhoja sen suhteen, etteikö huumesota loppuisi nopeastikin. Tiedämme, että huumausaineiden kieltolaki ja tiukka lainsäädäntö – jota ruokkii vankiteollisuus, joka sulkee puoli miljoonaa amerikkalaista telkien taakse huumausainerikosten vuoksi – tulevat jatkumaan vielä jonkin aikaa ja tuhlaamaan kymmeniä miljardeja dollareita vuodessa, johtaen kymmeniin tuhansiin vuosittaisiin  kuolemantapauksiin Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Olemme silti selvästi liikkumassa oikeaan suuntaan kohti järkiperäistä huumausainepolitiikkaa, johon liittyvät myös välittäminen, tieteellinen näkökulma sekä ihmisoikeudet. Tarvitsemme ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa pysäyttääkseen tämän sodan, jota ei voi voittaa. Jos alamaiset näyttävät tietä, johtajat joutuvat seuraamaan.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/144391/2009_marked_the_beginning_of_the_end_of_failed_drug_war:_top_10_stories_of_the_year





Kannabiksen laillistamisen suosio nousee nopeasti USA:ssa

5 12 2009

Jatkuvasti lisääntyvä kannatus kannabiksen lääkinnälliselle käytölle lisää samaan aikaan myös kritiikkiä kieltolakia kohtaan.

Samana päivänä kun Mainen asukkaat äänestivät homoavioliittoja vastaan, he äänestivät selkeällä enemmistöllä lääkekannabiksen ja sen jakelupisteiden puolesta. Pari viikkoa sitten Yhdysvaltain suurin lääkärijärjestö American Medical Association kumosi aiemman kantansa ja kiirehti liittovaltion hallitusta poistamaan kannabiksen Kontrolloitujen aineiden I Luokasta, jossa se on nyt yhdessä heroiinin kanssa.

Pian tämän jälkeen kannabislakien uusimista kannattavat tahot pitivät puolivuosittaisen strategiakonferenssinsa, jossa he aikoivat jatkaa eteenpäin kaikilla rintamilla. Muutosta vaativat osavaltioiden lait, tarvitaan lakiesityksiä ja eri puolilla maata käydään asian tiimoilta oikeutta. Nyt tämä liike on saamassa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin näin laajaa ja vankkaa kannatusta. ”Asia on nousemassa esiin poikkeuksellisen nopealla tavalla nyt”, sanoi Drug Policy Alliancen johtaja Ethan Nadelmann. ”Julkinen mielipide muuttuu hyvin, hyvin nopeasti.”

Muutosta voisi kuvailla sukupolvisidonnaiseksi. Lokakuussa suoritetun gallupin mukaan 44 prosenttia yhdysvaltalaisista kannattaa kannabiksen täyttä laillistamista. Tässä on 13 prosentin nousu vuodesta 2000. Gallupin tekijöiden mukaan kasvuvauhdin pysyessä samana 1 – 2 prosentissa vuosittain enemmistö asukkaista kannattaa laillistamista jo neljän vuoden kuluttua.

Lännessä 53 prosentin enemmistö kannattaa laillistamista. Tämä lämmittää niiden sydämiä, jotka keräävät allekirjoituksia esitykseen, jonka tavoitteena on saada lakiesitys kannabiksen laillistamisesta Kalifornialaisten äänestäjien päätettäväksi vuoden 2010 äänestyksiin.

Viime viikolla kansainvälisessä huumereformikonferenssissa (International Drug Reform Conference) aktivistit esittivät yksityiskohtaisia ehdotuksia kannabiksen verottamiseksi ja säännöstelemiseksi alkoholin ja tupakan tavoin. Aivan kuten Kalifornian lainsäätäjien edessä odottava  lakiesitys ehdottaisi. Esityksen ei oleteta menevän läpi, mutta sen odotetaan nostattavan asiasta kunnollisen julkisen keskustelun. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger antoi esitykselle uskottavuutta selvittämällä osavaltion verojohtajan kautta esityksen mahdollisiksi verotuloiksi 1,3 miljardia dollaria vuodessa lamankin aikana.

Konferenssissa kerrottiin myös vinkkejä lainsäätäjien lobbaamiseen niistä 14 osavaltiosta jossa esitykset pienten määrien hallussapidon dekriminalisoinnista ovat menneet läpi. Aktivistit uskovat, että lähiaikoina noin puolelle osavaltioista on lakeja, jotka sallivat kannabiksen hallussapidon lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Kiinnostus lääkekannabista ja kannabislakien höllentämistä kohtaan nousi noin 18 kuukautta sitten, mutta kannattajien mukaan suurin ryntäys tuli kun Barack Obama valittiin presidentiksi. Hän on kolmas perättäinen presidentti, jonka tiedetään polttaneen kannabista ja ensimmäinen, joka ei ole vältellyt siitä puhumista. ”Nuorempana vetelin henkosia keuhkoihin”, sanoi Obama kuuluisasti kampanjassaan. ”Se oli koko homman idea.”

Virassaan Obama on luvannut pysäyttää liittovaltion viranomaisten toimet lääkekäyttäjiä vastaan niissä osavaltioissa, jotka lääkekäytön sallivat. Tämä oli ensimmäinen liittovaltion tason höllennys kannabista kohtaan. Liittovaltio on ollut hyvin vihamielinen kannabista kohtaa 70-luvulta ja Nixonin hallinnosta lähtien. Tällöin kannabis laitettiin samaan ryhmään kovien huumeiden kanssa.

National Organization for the Reform of Marijuana Laws -järjestön johtaja Allen St. Pierre sanoi olevansa hämmästynyt saatuaan kutsun jakamaan ajatuksiaan National Drug Control Policyn virastoon, joka pohtii maan huumausainelakeja. Obaman asettama huumetsaari Gil Kerlikowske oli aiemmin poliisipäällikkö Seattlessa, jossa äänestäjät virallisesti siirsivät kannabiksen viranomaisten prioriteettilistan häntäpäähän muiden rikkeiden joukkoon. ”Minut on usein heitetty ulos viraston kokouksista, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun minut kutsutaan osallistumaan”, sanoi St. Pierre.

Kannabiksen vastustajien mukaan lukioikäiset käyttävät jo nyt todennäköisemmin kannabista kuin tupakkaa, ja lääkekannabis on sallittua niissä viidessä osavaltiossa, joissa nuoret käyttävät kannabista eniten. ”Olemme ennaltaehkäisytoiminnassa”, sanoi Community Anti-Drug Coalitions of American hallituksen jäsen Arthur Dean. ”Lapset saavat viestin, että tupakka on haitallista, mutta he eivät saa samaa sanomaa kannabiksesta.”

Los Angelesissa kaupungin viranomaiset miettivät kuinka toimia jatkossa, kun kaupunkiin on avattu jo yli tuhat lääkekannabisapteekkia. Jotkut työllistävät myös liikkeessään lääkärin, joka voi kirjoittaa suosituksen lääkekannabikselle. Suosituksen ja lääkettä voi saada lähes jokaisesta kadunkulmasta. Tämä on aiheuttanut joitain naapureiden valituksia, mutta hyvin vähän valituksia salakuljetuksesta.

Kannabiksen kannattajat pitävät jälkimmäistä todisteena siitä, että kannabiksen kauppaan liittyvä väkivalta tulee sen laittomuudesta. ”Vakavasti puhuen, sille on syynsä, etteivät meksikolaiset olutkartellit istuta maltaita ja humalaa Kalifornian metsiin”, Marijuana Policy Projectin viestintäjohtaja Bruce Merkin sanoi.

Kiista kannabisapteekeista on tuonut painetta myös kannattajille, jotka ensisijaisesti hakevat sairaille potilaille mahdollisuutta saada lääkkeensä. Vasta toissijaisena tulee kannabislakien yleinen muuttaminen kaikille.

”En halua sanoa, että pitäisimme muut järjestöt ja ryhmät käden mitan päässä. Päädymme siihen, että olemme kaikki samassa huoneessa”, sanoi Americans for Safe Access -järjestön oikeusavustaja Joe Elford, joka on johtanut oikeustaistelua lääkekannabiksen puolesta ja valmistautuu nyt taisteluun Los Angelesin kaupunginvaltuuston kanssa. ”Tämä liike on jo todella laajapohjainen ja saa paljon kannatusta.”

Lähde:

http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2009/11/22/AR2009112201986_2.html?sid=ST2009112301731





Homoliitot ja kannabis

15 11 2009

Yksilönvapauksien rajoittamisen aika alkaa olla ohi ja muutokset kohti suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa ovat nurkan takana.

”Mielestäni tämä olisi hyvä hetki oluelle,” sanoi Franklin D. Roosevelt allekirjoitettuaan lain, joka teki 3,2% lager-oluen lailliseksi, hiukan ennen kieltolain täydellistä kumoamista. Toivon, että Barack Obama keksii jotain samalla tavalla leikkisää, kun hän päättää lopettaa nykyiset kieltolait. Lait jotka estävät homoliitot, pitävät kannabista I Luokan huumeena ja estävät matkustamisen Kuubaan. ”Voitte nyt suudella sulhasta”, tai ehkä jokin versio hänen aiemmasta kommentistaan: ”Vedin henkeen, se oli koko homman idea.”

Kieltolaki nyt on erilainen kuin kieltolaki ennen. Kun kieltolaki astui voimaan 1920 se oli radikaali sosiaalinen kokeilu, joka haastoi lähes sivilisaation ikäisen perinteen. Se oli ennalta arvattava epäonnistuminen; loukkaus yksilön vapauksia kohtaan, mahdoton valvoa, ja rikollisuuden sikiäminen alkoi heti. Kaikki tämä päättyi 1933. Tänään meillä on hyödytön yritys määrätä moraalia ja tehdä uusi versio ihmisluonnosta.

Kieltolakiemme muodot ovat enemmänkin laiminlyönnin syntejä kuin komissioiden. Sen sijaan että yritettäisiin viedä pitkään olleita oikeuksia, heidän esityksensä konservatiivisiksi laeiksi epäonnistuvat kulkemaan samaa tahtia liberalisoituvan yhteiskunnan kanssa. Mutta kuten kieltolaki 20-luvulla, näistäkin rajoituksista on tullut mahdottomia puolustaa, ja myös epäkäytännöllisiä, ja tämän seurauksena ne ovat katoamassa nopeasti. Vaikuttaa hyvältä arvaukselta, että 10 vuoden sisään yhdysvaltalaiset voivat matkustaa Kuubaan, kaikki osavaltiot sallivat homoliitot ja vain muutama osavaltio vaatii rangaistuksia kannabiksen henkilökohtaisesta käytöstä. Nuo muutokset ovat väistämättömiä. Ei siksi, että politiikka olisi muuttunut vaan koska yhteiskunta on.

Cannabis_Vallee_Valley2

Muutama tärkeä pointti: Huhtikuussa Obama vähensi kuubalais-amerikkalaisten matkustamisen ja oleskelun rajoituksia. Viime kuussa oikeusministeriö ilmoitti, että se ei enää syytä tapauksia, jotka liittyvät lääkekannabikseen. Samaa sukupuolta olevien liitot tunnustetaan jo kuudessa osavaltiossa ja luku kasvaa.  Suuremmassa mittakaavassa rajoitusten ja lain valvonnan höllääminen heijastuu sosiaalisiin normeihin. Homoliittoja on juhlittu New York Timesin hääsivuilla vuodesta 2002. Kun George W. Bush jätti toimistonsa, amerikkalaisten turistien ei enää tarvitse pelätä tulevansa syytetyksi Havannassa vierailusta ilman valtionvarainministeriön lupaa. Los Angelesissa sinun täytyy vain kertoa lääkärille olevasi ahdistunut ja voit mennä ostamaan laillisen pussillisen rauhoittavaa kannabislajiketta.

Pääsyy kieltolakien epäonnistumiseen on kiihtyvä onnen tavoittelun määrittely. Homoliittoja ei aja niinkään moraaliset argumentit vaan paine pareilta, jotka haluavat virallistaa ja pyhittää suhteensa, saada laillisia etuoikeuksia, ja kasvattaa lapsensa vakaassa ympäristössä. Kannabiksen dekriminalisaatiota ei aja vain suuri tarve sen käytölle lääkkeenä, vaan enemmänkin aikuisten määrä joka sitä on käyttänyt ja jotka eivät mielestään kuulu sen takia vankilaan. Uusimman hallituksen kyselyn mukaan viime vuonna kannabista oli käyttänyt Yhdysvalloissa yli 23 miljoonaa aikuista. Kuuban osalta muutosta ei tuo 49 vuotta jatkunut eeppisesti epäonnistunut kauppasaarto, mutta vaatimukset tulevat niiden amerikkalaisten suunnalta, jotka haluavat mennä sinne, nähdäkseen sukulaisia, etsiäkseen Castron ajan jälkeisiä liikemahdollisuuksia, tai siemaillakseen rommia rannalla.

Samankaltaisista syistä ei ole odotettavissa muutosta oikeuteen aborttiin tai oikeuteen omistaa ase. Vaatimukset yksilönoikeuksista ovat vain liian vahvat ylitettäviksi. Internet on ollut todella tärkeä vahvistin sellaisille vaatimuksille. Pornolla ja uhkapelillä netistä itsestään on tullut tukahduttamaton jakeluväline. Homoliittojen osalta se on kiihdyttänyt uusien kansalaisoikeuksien tunnistamista toimimalla organisointivälineenä ja informaation levittäjänä. Laajemmin, vapain kommunikaatioväline koskaan on nostanut odotuksia henkilökohtaisen vapauden suhteen. Maailmassa jossa jokaisella on oma ”lehdistönsä”, vaatimukset henkilökohtaisen käytöksen rajoittamisesta tulevat täysin kestämättömiksi.

Poliitikot jatkavat perässä kulkemista johtamisen sijaan näiden muutosten suhteen. Republikaanit ottavat riskin vastustamalla uutta todellisuutta. Jos se aikoo jatkaa eloaan kieltolain puolueena, se kiihtyvällä vauhdilla karkottaa libertarismiin kallellaan olevat ja nuoret. Demokraattien riskinä on syleillä kulttuurista muutosta liian innokkaasti. Lähes neljä vuosikymmentä sen jälkeen kun George McGover tuli tunnetuksi armon, abortin ja hapon  presidenttiehdokkaana, kulttuuriset kiistakysymykset ovat yhä edelleen petollista aluetta poliitikoille. Miksi mennä muutoksen eturintamaan kun voit seurata turvallisen matkan päästä ja päätyä silti samaan lopputulokseen?

Lähde:

http://www.newsweek.com/id/220554





Yhdysvallat on laillistamassa kannabista kaikessa hiljaisuudessa

7 11 2009

Tavallinen jointti voi pelastaa ihmishenkiä. Nyt katsotaan eteenpäin, jotta järjetön kieltolaki voitaisiin lopettaa.

Kun yritysmaailman journalismin Raamattuna pidetty Fortune-lehti tekee kansijutun otsikolla ”Onko pilvi jo laillista?”, tietää siitä asioiden olevan muuttumassa Yhdysvalloissa. Sen tietää myös siitä, kun Barack Obaman Oikeusministeriö julkaisee pitkään odotetun muistion, jonka viesti on, ettei liittovaltion hallitus enää puutu lääkekannabisapteekkien toimintaan – niin kauan kuin se toiminta on osavaltion lainsäädännön hyväksymää. Tämä asia virallistettiin lokakuussa.

Kaiken lisäksi kyseessä ei ollut symbolinen ele. Kannabiksen lääkekäyttö – oli kyseessä sitten kemoterapian aiheuttama pahoinvointi, AIDS:iin liittyvä kuihtuminen, viherkaihi tai jokin muu syy – on nyt laillista 13:ssa osavaltiossa, mukaan lukien suurin niistä, eli Kalifornia. Ensi vuonna 13 muuta osavaltiota ovat aikeissa äänestää aiheesta tai muutoin seurata esimerkkiä. Viime viikolla Kalifornian lainsäädäntökomitea piti ensimmäiset istunnot. Ne eivät koskeneet ainoastaan lääkekannabiksen laillisena pitämistä, vaan myös kaiken kannabiksen dekriminalisointia. Kannusteena tähän olisivat massiiviset rahavirrat, jotka vararikossa oleva osavaltio voisi valjastaa käyttöönsä kannabisverojen myötä.

marijuana_plant

Aiheesta on tehty myös ovensuukyselyitä. Vuonna 1970 84 % amerikkalaisista halusi pitää kannabiksen laittomana. Nykyisin tämä luku on romahtanut 54 %:iin. Laillistamisen puolella olevien osuus on noussut 60-luvun lopun 18 %:sta nykypäivän 44 %:iin. Saman trendin jatkuessa suurin osa amerikkalaisista tulisi puolustamaan laillistamista jo Obaman ensimmäisen kauden lopussa. Läntisissä osavaltioissa 53 % haluaisi laillistaa ja verottaa kannabista jo tällä hetkellä. Laillistamista tukevat eniten nuoremmat ikäpolvet, ”Obama-sukupolvi”, mutta tukea on alkanut kuulua myös republikaanisen puolueen riveistä.

Todellisuus on kuitenkin jo ovensuukyselyiden edellä. Matka Los Angelesiin voisi antaa sellaisen mielikuvan, että kannabis on jo laillista. Kaupungissa on yli 800 kannabiskauppaa ja Kalifornian osavaltiossa niitä on jo arviolta 7000 kappaletta. Se on monta kertaa enemmän kuin Hollannissa.

Kannabisluvan saaminen lääkäriltä on helpompaa kuin henkivakuutuksen ottaminen. Sen voi todeta lukemalla lehti-ilmoituksia, joissa mainostetaan konsultaatiota 200 dollarin maksua vastaan. Kannabiskauppoja löytyy joka lähtöön, parin pennin puulaakeista aina kapitalistiseen makuun sopiviin luksusmyymälöihin saakka. Lääkekannabisliiketoiminnasta haaveileville yksityisyrittäjille pidetään aiheeseen liittyviä seminaareja. Kaupoissa pidetään esillä jalostettuja lajikkeita, joiden avulla voidaan saavuttaa erityisesti räätälöityjä vaikutuksia: jotkut sopivat pahoinvoinnin lievittämiseen, toiset ruokahalun kiihottamiseen tai nukkumisvaikeuksiin; osa taas auttaa hereillä pysymiseen, elokuvien katselemiseen tai yleiseen rentoutumiseen.

Kannabiksen tärkeimmän aktiivisesti vaikuttavan ainesosan, THC:n määrä on paljon suurempi kuin aiemmin (joskaan väitteellä ei ole todellista pohjaa, vaan sekä vahvempia että miedompia lajikkeita on aina ollut olemassa, eikä merkittävää vahvuuden nousua ole ollut. Tälle esteensä asettaa jo kasvibiologia. -toim.huom.) Mutta koska kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannostukseen, on vaikea sanoa miksi sillä olisi merkitystä. Tietenkin jos henkilöllä on pitkä historia mielenterveysongelmien suhteen, ei aivojen kannabinoidireseptoreiden kanssa ole suositeltavaa leikkiä. Mutta sellaisten ihmisten ei kannattaisi käyttää myöskään muita huumausaineita, puhumattakaan liiallisesta alkoholinkäytöstä. Useimmille ihmisille vahvempi kannabis tarkoittaa ainoastaan sitä, että ainetta tarvitsee ottaa vähemmän toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi. Jos sattuu ottamaan liian paljon, todennäköisesti seurauksena on vain torkahtaminen sekä herääminen ilman krapulaa. Jos baarit alkaisivat myydä kannabista kaljan sijasta, rikostilastot romahtaisivat.

Amerikkalaiset – joille kannabiksen käyttö on lähestulkoon siirtymäriitin tasoinen tapahtuma yliopisto-opiskeluiden alkaessa – tietävät tämän, ja jossain vaiheessa he ovat lopettaneet teeskentelemästä muuta. Viimeiset kolme presidenttiä ovat polttaneet kannabista nuoruusvuosinaan, vaikkakin ainoastaan yksi heistä on kirjoittanut siitä avoimesti. Kun Obamalta kysyttiin Clintonin tapaan kannabissavun hengittämisestä, hän vastasi: ”Eikös se ollut tarkoituskin”. Nuorten kannattajiensa järjestämässä online-konferenssissa ensimmäinen kysymys kuului, olisiko kannabiksen laillistaminen ja verottaminen hyvä asia valtion kassan kartuttamista ajatellen. Obama vain naureskeli aiheelle, mutta yli biljoonan dollarin vuosittaisen budjettivajeen jatkuminen saattaa jossain vaiheessa hyydyttää hymyn.

drugs_cannabis

Yksi avain muutokseen on ollut huomion kiinnittyminen kannabiksen lääketieteellisiin ominaisuuksiin. Ihmiskunta on käyttänyt kannabista lääkkeenä vuosituhansien ajan. Sitä myytiin joskus Yhdysvalloissa Eli Lillyn lääkeyhtiön toimesta. Kun käyttö sallittiin myötätuntoisesti muutamalle henkilölle, huomattiin vahingossa kuinka vaaratonta se on. Se ei ollut kemiallista riippuvuutta aiheuttava, vaikkakin jonkinlaisia mietoja vieroitusoireita voi tulla pitkäaikaiskäyttäjille, jotka lopettavat käytön välittömästi. Sen sivuvaikutukset ovat minimaaliset verrattuna muihin vastaaviin käyttötarkoituksiin määrättyihin lääkkeisiin. Se on paljon vähemmän riippuvuutta aiheuttavaa kuin tupakka tai alkoholi. Se ei johda merkittävästi minkäänlaiseen antisosiaaliseen käytökseen, toisin kuin esimerkiksi metamfetamiini, kokaiini tai heroiini. Useat sen käyttäjistä ovat menestyviä ja tuottavia yhteiskunnan jäseniä, jotka vain valitsevat kannabiksen alkoholin sijaan iltaa rentouttamaan tai helpotuksena syöpähoidon kestämiseen.

Kun kiellämme AIDS-potilailta heidät hengissä pitävän työkalun, ratkaisemme asian kuoleman eduksi. Minulla on ystävä, joka ei olisi koskaan voinut käyttää hänet pelastanutta lääkitystä ilman kannabista. Se oli jossain määrin silmiä aukaiseva tarina, ja monilla muillakin ihmisillä on ollut samankaltaisia kokemuksia. Onko se porttihuume? Toki monet kovien huumeiden käyttäjät ovat polttaneet pilveä ensi alkuun. Mutta lähes kaikki heistä ovat aloittaneet alkoholilla, ja se ei ole laitonta.

Tietenkään mikään ei ole väistämätöntä. Poliisi valvoo sitä yhä ja sadattuhannet amerikkalaiset, suhteettoman suuri osa heistä tummaihoisia ja köyhiä, ovat sen vuoksi vankilassa. Los Angelesin epäonnistuminen säädellä riittävästi sen satoja kannabiskauppoja saattaa johtaa niiden yhteyksiin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Siitä voisi tulla takaisku, joka kriminalisoisi uudelleen koko toiminnan.

Asiaa täytyy seurata pari vuotta, jonka aikana selvinnee, toteutuvatko nämä pelot vai käykö asiassa toisin. Luultavasti laillistamista seuraavan vuosikymmenen aikana kannabiksen kieltolaista tulee yhtä outo menneisyyden asia, kuin alkoholin kieltolaista on tullut. Loppujen lopuksi tarpeettomat kieltolait kaivavat maata ainoastaan itsensä alta. Ja tällä hetkellä miljoonat syöpä- ja HIV-potilaat ovat laillistamisen puolella. Samaan aikaan jotkut epätoivoiset hallituksen osastot etsivät, mitä verottaa seuraavaksi. Asia voi mennä jopa vielä pidemmälle: pian kannabis saattaa olla tupakointiakin hyväksyttävämpää.

Tabujen tarve on toki ikuinen, mutta tabujen kohteet muuttuvat jatkuvasti. Tupakan aikakausi saattaa elää viimeisiä hetkiään ja kannabiksen vuosituhat voi olla juuri alkamassa.

Lähde:

http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/us_and_americas/article6897958.ece





Tuoretta ajattelua huumesodasta?

10 09 2009

On aikoja, jolloin hiljaisuus voi olla yhtä puhuttelevaa kuin sanat.

Esimerkkinä tästä käy Washingtonin reaktio tiheässä tahdissa tulleisiin ilmoituksiin Argentiinasta ja Meksikosta. Nämä maat muuttivat huumepolitiikkaansa vastoin Yhdysvaltain liittovaltiotason jäykkiä kieltolakiasetuksia. Ilman, että sieltä suunnasta olisi kuulunut yhtäkään kauhistelevaa tai huolestunutta lausuntoa.

Toisin kuin kolme vuotta sitten, jolloin Meksiko oli lähellä tehdä lakeihinsa muutoksia, jotka olivat lähes identtisiä elokuun 21. päivä säädettyyn dekriminalisaatioon nähden. Vuonna 2006 George W. Bushin hallituksesta kuului shokin- ja kauhunsekaisia huutoja aina sellaiseen äänenvoimakkuuteen saakka, että silloinen Meksikon presidentti Vicente Fox nopeasti käytti veto-oikeuttaan lakiehdotukseen, jonka hänen oma puolueensa oli pannut alulle, ja jota hän itsekin oli tukenut.

Mitä on siis muuttunut? Oliko kyse elokuun ajankohdasta, jolloin suurin osa Washingtonin virkamiehistä on lomalla? Vai oliko kyseessä merkki amerikkalaisten suuremmasta valmiudesta ajatella uusiksi käsitettä nimeltä huumesota – joka on lähes neljän vuosikymmenen ajan epäonnistunut hillitsemään tuotantoa ja tukahduttamaan laittomien huumeiden käyttöä? Tämä siis huolimatta lainvalvonnan yrityksistä, joiden seurauksena tehdään keskimäärin 4700 huumepidätystä joka päivä. Hieman alle 40 prosenttia näistä pidätyksistä liittyy kannabiksen hallussapitoon.

Vai olisiko kyse siitä, että useat maat ovat alkaneet ymmärtää huumepolitiikkaan muutosta ajavan Ethan Nadelmannin lausunnon: ”Jos katsoisi Yhdysvaltoja huumekontrollin mallimaana, se olisi sama, kuin ajatella apartheid-aikakauden Etelä-Afrikkaa rotuopillisena malliesimerkkinä”. Nadelmann johtaa Drug Policy Alliancea, joka on yksi Yhdysvaltain huumepolitiikan muutokseen tähtäävä ryhmittymä muiden joukossa.

mexico

Elokuussa säädetty Meksikon laki laillistaa pienten, tarkasti määriteltyjen määrien hallussapidon omaan käyttöön huumausaineissa kuten kannabis, heroiini, oopiumi, kokaiini, metamfetamiini ja LSD. Argentiinassa korkein oikeus totesi rikosoikeudelliset seuraamukset kannabiksen henkilökohtaisen käytön osalta perustuslain vastaisiksi. Tämä päätös avasi oven Meksikon kaltaiselle laillistamiselle.

Brasilia dekriminalisoi huumausaineiden hallussapidon vuonna 2006; Ecuador todennäköisesti seuraa esimerkkiä tämän vuoden aikana. Suuressa osassa Eurooppaa huumeiden käyttämistä (toisin kuin huumekauppaa) pidetään enemmänkin hallinnollisena rikkomuksena kuin rikoksena. Amerikkalainen kovan linjan lähestymistapa on auttanut siinä, että Yhdysvalloista on tullut maa, jossa on eniten vankeja koko maailmassa.

Joustavamman politiikan puolestapuhujat sanovat, että muutoksen tuulet ovat alkaneet puhaltaa Barack Obaman hallinnossa. Kyseinen presidentti on myöntänyt polttaneensa toistuvasti kannabista nuoruudessaan, sekä käyttäneensä pieniä määriä kokaiinia aina, kun siihen on ollut varaa. Mutta toiveet pitkäaikaisen puhdasoppisuuden murtumisesta saattavat olla ennenaikaisia siitäkin huolimatta, että tuore Zogbyn mielipidekysely osoitti 52 prosentin tukea kannabiksen laillistamiselle, verottamiselle ja kontrolloimiselle.

Amsterdamin skitsofreeninen pragmatismi

”Kun puhumme laillistamisesta, se ei ole presidentin tai minun sanavarastossani”, sanoi Obaman huumetsaari ja entinen Seattlen poliisipäällikkö Gil Kerlikowszke heinäkuussa. ”Kannabis on vaarallista ja siitä ei ole lääketieteellistä hyötyä”.

Kummallisesti hän teki tämän lausunnon Kaliforniassa, jossa arviolta 250 000 ihmistä voi ostaa kannabista laillisesti, jos heillä on suosituskirje lääkäriltä. Kannabista käytetään useiden sairauksien hoitamiseen, kroonisesta kivusta unettomuuteen ja masennukseen. Kannabiksen lääkinnällisistä hyödyistä löytyy laajalti akateemista tutkimustietoa.

Lääketieteellinen mielipide on kuitenkin ristiriidassa kongressin valtuuttaman työnkuvan kanssa, jonka Kerlikowske sai  ottaessaan huumetsaarin paikan vastaan. Työnkuvassa sanotaan, että kansallisen huumepolitiikan viraston (Valkoisen talon ryhmä, joka vastaa huumesodan strategiasta) johtajan täytyy ”vastustaa kaikkia yrityksiä laillistaa niiden aineiden käyttö, jotka ovat listattu kappaleen 202 suunnitelmassa I, Kontrolloitujen aineiden laissa”.

Säädöksessä mainittu suunnitelma I tuli voimaan vuonna 1970 Richard Nixonin hallituksen aikana. Nixon oli presidentti, joka julisti ”sodan huumeita vastaan”, ja suunnitelmassa laitetaan kannabis samaan kategoriaan voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavien huumeiden, kuten heroiinin kanssa. Jääräpäinen luokittelu seuraa kansainvälistä vuoden 1961 Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineyleissopimuksen linjausta. Tämä sopimus on suurin este allekirjoittajamaille, jotka haluavat laillistaa huumausaineet.

coffeeshop_smoke_at_smokey_coffeeshop

Yksikään maa ei ole oikeasti tehnyt sitä. Jopa Hollanti, kannabisharrastajien Mekka, toimii järjestelmällä, jota parhaiten kuvaa termi ”skitsofreeninen pragmatismi”. Amsterdamin ”coffee shopit” saavat pitää 500 grammaa kannabista tiloissaan ja myydä maksimissaan 5 grammaa täysi-ikäisille asiakkailleen. Lähetit, jotka toimittavat tavaraa kahviloihin, kantavat sallittua suurempia määriä rutiininomaisesti ja rikkovat siten lakia. Samaa tekevät maahantuojat.

Vaikka huumesodan epäonnistumista ja kieltolain kannattajien ideologiaa sen taustalla onkin analysoitu suuressa määrin akateemikkojen vakavamielisissä arvioinneissa sekä hallitusten toimeksiannoissa, melko vähän on tehty tutkimuksia lähtökohdasta ”kuinka suorittaa laillistaminen”. Mitä tapahtuisi esimerkiksi rikollisjärjestöille, jotka nykyisin pitävät hallussaan väkivaltaista laitonta bisnestä, jonka liikevaihdon arvioidaan olevan 300 miljardia dollaria vuodessa?

Jotkut huumekauppiaat vaihtaisivat muihin rikollisiin puuhiin ja olisikin realistista odottaa kasvua aloilla kuten kyberrikollisuus ja kiristäminen. Näin arvioi Steve Rolles, päätutkija Transform Drug Policy Foundationissa, joka on brittiläinen suunnitteluryhmä. ”Mutta suurempi kokonaisuus tulee varmasti osoittamaan merkittävää pudotusta rikollisessa toiminnassa pidemmällä aikavälillä”, hän sanoo haastattelussa. ”Laittomasta huumekaupasta eroon pääseminen tarkoittaa tilaisuuksien vähentämistä rikollisuuden saralla.”

Rolles on kirjoittanut optimistisesti nimetyn kirjan ”After the war on drugs: Blueprint for Regulation” (”Huumesodan jälkeen: Suunnitelma säännöstelylle”). Kirja ilmestyy marraskuussa ja sen on tarkoitus aloittaa keskustelu puhtaalta pöydältä: määritellä säännöstely tällä hetkellä laittomille huumausaineille.

Maailmanlaajuisessa mittakaavassa ei tule tapahtumaan paljoakaan, ellei muutosta tapahdu maailman suurimmalla ja tuottoisimmalla huumekaupan alueella – Yhdysvalloissa. Jos niin tapahtuu, se ei tule tapahtumaan nopeasti.

coffeeshopsmoker”Näen tämän usean sukupolven yrityksenä, jossa on pieniä asteittaisia muutoksia”, sanoo Nadelmann, joka on ollut mukana huumepolitiikassa siitä lähtien, kun valmistui Princetonin yliopistosta 80-luvun lopulla. ”Mutta ensimmäistä kertaa tunnen tuulen selkäni takana, en enää vasten kasvojani.”

Lähde:

http://blogs.reuters.com/great-debate/2009/09/03/fresh-thinking-on-the-war-on-drugs/





Meksikossa sallitaan pienten määrien hallussapito

4 07 2009

Meksikon kongressi on hyväksynyt toukokuussa lakiehdotuksen, joka dekriminalisoi pienten huumausainemäärien hallussapidon, marihuanasta metamfetamiiniin.

Presidentti Felipe Calderon yrittää keskittää viranomaisten voimavarat salakuljettajiin.

Calderonin tukema lakiehdotus on samanlainen kuin oli esillä aiemmin edellisenkin hallituksen toimesta. Tällöin kuitenkin Yhdysvaltojen kova painostus romutti hankkeen.

128

Lakiesityksen mukaan sallituiksi hallussapitomääriksi esitetään 5 grammaa marihuanaa, 500 milligrammaa kokaiinia ja pieniä määriä heroiinia sekä metamfetamiinia. Meksikon alahuone hyväksyi lain huhtikuun lopulla, mitä ennen se oli hyväksytty senaatissa. Enää odotetaan presidentti Calderonin viimeistelevää sinettiä.

Maan kongressi yritti saada samanlaista ehdotusta läpi jo vuonna 2006, mutta tuolloin Calderonin edeltäjä Vicente Fox käytti veto-oikeuttaan. Hän esti lain voimaantulon sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli puuttunut asiaan. Yhdysvallat ilmaisi, että laki lisäisi huumeiden väärinkäyttöä.

Yhdysvallat on viime aikoina luvannut voimakkaampaa tukea Calderonin armeijajohtoiselle huumekartellien vastaiselle sodalle. Kartellien reviirisodat ovat tappaneet yli 2000 ihmistä tämän vuoden kuluessa Meksikossa, ja huumeväkivalta on alkanut valua jo maan rajojen yli.

Uusi lakiehdotus myös antaisi luvan Meksikon osavaltioille tuomita pikkudiilereitä, joiden asiat ovat tähän saakka käsitelty liittovaltion tuomioistuimissa. Tämän odotetaan nopeuttavan huumausainetuomioiden käsittelyä.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ylisti Calderonin saavutuksia huumesodan osalta käytyään Meksikossa huhtikuussa. Hän myös lupasi lisää agentteja ja maiden välisten rajojen kontrollia, jotta aseiden ja käteisen virta huumekartelleille saataisiin pysäytettyä.

Samankaltaisia mediassa huomiotta jääneitä uutisia ovat mm. kannabiksen dekriminalisointi Tsekissä, Latinalaisen Amerikan entisten presidenttien vaatimus dekriminalisoida kannabis, sekä tuoreimpana YK:n raportti, jossa tuetaan dekriminalisointia.

Portugalin onnistunut dekriminalisointi oli kuitenkin iloinen poikkeus. Se sai huomiota myös valtamediassa. Olemme uutisoineet siitä kahden uutisen verran. Pehmeän kosketuksen politiikka ja Cato-tutkimus.

Lähteet:

http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSN01336313

http://www.latimes.com/features/health/medicine/la-fg-mexico-decriminalize21-2009jun21,0,6336338.story





”Huumeet voittivat sodan”

21 06 2009

Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Nicholas D. Kristof on New York Timesin kolumnisti.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon julisti sodan huumeita vastaan, ja nyt näyttäisi siltä, että huumeet ovat voittaneet.

NormStamper

”Olemme käyttäneet huumeidenvastaiseen sotaan triljoona dollaria”, kertoo Norm Stamper, entinen Seattlen kaupungin poliisipäällikkö. ”Ja mikä on tulos? Huumeita on saatavilla enemmän, halvemmalla ja vahvempina kuin ennen. Masentava epäonnistuminen.”

Tästä syystä Stamper suosii huumeiden laillistamista. Kenties osavaltion ylläpitämien viinakauppojen tai rekisteröityjen apteekkien viitoittamalla tiellä. Toiset asiantuntijat suosisivat valmistuksen ja myynnin pitämistä laittomana, mutta hallussapidon dekriminalisointia, kuten joissakin maissa on tehty.

Täällä Yhdysvalloissa neljän vuosikymmenen mittaisella huumesodalla on ollut kolme seuraamusta:

Ensinnäkin, vankiloidemme vankimäärät ovat nousseet hurjasti. Tällä hetkellä Yhdysvallat tuomitsee ihmisiä vankeuteen lähes viisi kertaa maailman keskiarvoa vastaavalla vauhdilla. Tämä johtuu osittain siitä, että huumausainerikkomuksista vangittujen määrä nousi vuoden 1980 41 000 ihmisestä viitensataan tuhanteen tänä päivänä. Huumesodan alkuun asti maamme vankimäärät pysyivät samalla tasolla kuin muiden valtioiden.

Toiseksi, olemme antaneet kotimaassamme valtaa rikollisille, ja ulkomailla terroristeille. Yksi syy, jonka johdosta lukuisat johtavat ekonomistit ovat suositelleet huumausainelakien löysäämistä, on se, että kieltolaki nostaa hintoja. Tämä taas nostaa tuottoja kaikille Latinalaisen Amerikan huumekartelleista Talibaniin. Aiemmin tänä vuonna Meksikon, Brasilian ja Kolumbian entiset presidentit kehottivat Yhdysvaltoja omaksumaan uuden lähestymistavan huumausaineille, perustuen julkiselle terveyskampanjalle tupakkaa vastaan.

Kolmanneksi, olemme tuhlanneet resursseja. Jeffrey Miron, Harvardin yliopiston ekonomisti, huomasi, että liittovaltio, osavaltiot ja paikalliset hallintoelimet käyttävät vuosittain 44,1 miljardia dollaria kieltolain toteuttamiseen. Käytämme seitsemän kertaa enemmän rahaa huumausaineiden takavarikointiin, poliisivalvontaan ja ihmisten vangitsemiseen kuin huumeriippuvaisten hoitoon. Vain 14 prosenttia päihdeongelmaisista vangeista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Olen nähnyt huumeiden tuhoavan elämiä, ja metamfetamiini on tuhonnut lukuisten naapurieni elämät kotikaupungissani Yamhillissa, Oregonin osavaltiossa. Silti ihmiset kuten herra Stamper ovat erittäin vakuuttavia väittäessään, että jos tavoitteemme on haittojen vähentäminen, niin pystymme kyllä parempaan.

leap

Herra Stamper on LEAPin (Law Enforcement Against Prohibition, Lainvalvojat Kieltolakia Vastaan -toim. huom.) aktiivijäsen. LEAP on järjestö, johon kuuluu poliiseja, syyttäjiä, tuomareita ja kansalaisia, jotka suosivat Amerikan huumausainelakien dramaattista liberalisointia. Hän sanoi tajunneensa hiljalleen huumesodan luonteen. Alkaen vuodesta 1967, jolloin hän oli nuori poliisi San Diegossa.

”Olin pidättänyt 19-vuotiaan kannabiksen hallussapidosta hänen omassa kodissaan”, Stamper muistelee. ”Mursin oven todennäköisiin syihin vedoten. Vein hänet putkaan syytettynä rikoksesta.” Pidätys ja siihen liittyvä paperityö veivät useita tunteja, ja yhtäkkiä herra Stamper sai ahaa-elämyksen: ”Voisin olla tekemässä oikeaa poliisityötä.”

Nykyään huumeidenvastaisen sodan kaltaisen lähestymistavan epäonnistuminen on julkisesti tunnustettu tosiasia. Presidentti Barack Obaman uusi huumetsaari Gil Kerlikowske kertoi Wall Street Journalille haluavansa luopua termistä ”sota huumeita vastaan” samalla siirtyen menettelyissä vangitsemisesta hoitoon.

Panokset ovat suuret. Samoin epävarmuustekijät, ja on olemassa riski, että dekriminalisointi johtaisi käytön ja riippuvuuksien lisääntymiseen. Mutta todisteet kertovat, että tämä riski on pieni. Kokaiinia käytettiin vain viidesosa nykyaikaan nähden vuonna 1914, jolloin se oli laillista. Lisäksi kannabiksen hallussapidon dekriminalisoineet osavaltiot (tai valtiot -toim.huom.) eivät ole kohdanneet käytön yleistymistä.

P1803

”En näe kannabiksen dekriminalisoinnissa mitään isoa harmia”, kertoo Peter Reuter, Marylandin yliopiston kriminologian professori, joka oli ennen skeptinen joitakin laillistamista suosivien argumentteja kohtaan. Hänen mukaansa dekriminalisointi johtaisi enimmillään vain vaatimattomaan käytön yleistymiseen.

Meidän täytyy olla vähemmän ideologisia ja enemmän tieteellisiä selvittäessämme mikä toimii huumeongelmaa vastaan. Eräs lähestymistapa olisi yhden tai kahden osavaltion kannabiksen dekriminalisointi. Sallien sen myynnin rekisteröidyille apteekkareille, ja samalla valvoen dekriminalisoinnin vaikutusta käyttöön ja rikollisuuteen.

En ole ainut henkilö, joka pohtii asioita uudelleen. Senaattori Jim Webb (D-Virginia) ajaa esitystä presidentillisen komission luomiseksi tutkimaan rikosoikeusjärjestelmän elementtejä, myös huumausainepolitiikkaa. Tähän mennessä 28 senaattoria on tukenut ideaa, ja senaattori Webb kertoo presidentti Obaman olevan tukijoiden joukossa.

”Kansakuntamme epäonnistunut huumausainepolitiikka on vain yksi syy, minkä takia meidän tulee arvioida rikosoikeudellinen järjestelmämme uudelleen”, Webb sanoo. Rohkea mielipide poliitikolta, ja juuri sellaista johtajuutta, mitä tarvitsemme kurkottaessamme kohti tehokkaampaa strategiaa Amerikan huumausaineongelmaa vastaan.

Lähde: http://www.nytimes.com/2009/06/14/opinion/14kristof.html?ref=opinion





Meksikossa alkoi keskustelu kannabiksen laillistamisesta

22 04 2009

Meksikon lainsäätäjät ja asiantuntijat aloittivat ensimmäisen keskustelun kannabiksen laillistamisesta osana strategiaa, jolla heikennettäisiin maan vahvoja huumekartelleja.

Viisi päivää kestävä foorumi tekee pohdintoja tilanteen keskellä, jossa presidentti Felipe Calderonin viime vuonna aloittamat armeijan hyökkäykset kartelleja vastaan ovat räjäyttäneet huumeisiin (ts. niiden laittomuuteen) liittyvän väkivallan ja se on vaatinut jo ennätykselliset yli 7000 uhria viime vuoden alusta lähtien.

Keskustelut keskittyvät kannabiksen laillistaminen tuomiin vaikutuksiin väkivaltaisuuksiin, julkiseen terveyteen ja huumeiden käyttömääriin, oppositiossa oleva dekriminalisaatiota kannattava sosiaalidemokraattinenpuolue totesi lausunnossaan.

Keskustelu alkaa kaksi kuukautta ennen lainsäädännöllisiä vaaleja ja kolme päivää ennen Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman vierailua Meksikoon. Meksikon huumekartellien odotetaan olevan vierailun asialistan kärkipäässä.

Meksikon kongressi hyväksyi kolme vuotta sitten lain kannabiksen pienten määrien hallussapidon dekriminalisoimisesta viihdekäyttöön, mutta Yhdysvaltojen painostus sai silloisen presidentin Vicente Foxin käyttämään vetoa ja estämään lakimuutoksen.

Calderonin hallitus on viestittänyt, että se haluaisi dekriminalisoida huumeiden pienten määrien hallussapidon.

Lähde:

http://www.ottawacitizen.com/news/Mexico+begins+legal+debate+cannabis+legalization/1492101/story.html





Miksi kannabiksen laillistamisessa on järkeä

10 04 2009

Alkuperäisteksin on kirjoittanut Timen toimittaja Joe Klein.

joe_klein

Usein menneinä vuosina olen hautonut fantasiaa, viimeistä poliittista ristiretkeä suurille ikäluokille. Me, jotka kuljimme oikeamielisyyden polkua, marssien kansalaisoikeuksien puolesta ja Vietnamin sotaa vastaan, tarvitsemme viimeisen, sopivan korkeamielisen lähestymistavan elämästä ulos vievälle rampille. Miten olisi diili: antakaa meille lääkkeitä, tietyn iän jälkeen – sanotaan 80 – kaikkia aineita, mitä vain haluamme. Vastineeksi annamme pois ajokorttimme. (Voisitko kuvitella, kuinka pelottava valtio olisi, kun raihnaat 90-vuotiaat vanhukset olisivat edelleen ratin takana?) Me annamme teidän jatkaa elämäänne – josta kuitenkin iso osa käytetään eläkkeidemme maksamiseen – ilman, että teidän täytyy kuulla valitusta jokaisesta kivusta ja refluksista. Me olisimme liian kiireisiä tutkiessamme mielen muuntuneita tiloja. Minulla on jo slogan valmiina kampanjalle: ”Tune in, turn on, drop dead”.

Pelkkä fantasia, luulisin. Mutta finanssikriisin kiehuvan sopan sivulla on alkanut hiljalleen viritä kansallinen keskustelu huumelakien järjettömyydestä. Se on meneillään osavaltion lainsäädäntöelimissä, kuten New Yorkissa, missä ankarat Rockefellerin huumelait ovat tarkastelun alla. Muissa osavaltioissa, Kaliforniasta Massachusettsiin, kannabiksen dekriminalisoinnin erilaiset muodot ovat tulossa laiksi. Keskustelu on saavuttanut jopa kongressin, jossa senaattorit Jim Webb ja Arlen Specter ovat ehdottaneet suurta vankilareformia, joka suoraan koskisi myös huumeista tulevien rangaistusten politiikkaa.

On myös paljon muita merkkejä ajan hengen muutoksesta. Jokin aika sitten Valkoinen talo päätti järjestää foorumin, jossa presidentti vastaisi kansalaisten jättämiin kysymyksiin. 92 000 ihmistä vastasi – ja suurin osa heistä näytti olleen pakkomielteisiä kannabiksen laillistamiseen. Kaksi suosituinta kysymystä ”vihreiden työpaikkojen ja energian” kategoriassa koskivat hamppua. Presidentti sivuutti hyökyaallon – luullakseni asianmukaisesti – verkkohuijauksena ja sivuutti laillistamiskysymyksen yksinkertaisesti vastaamalla ”Ei”.

Tämä oli harvoja kertoja, kun Barack Obama reagoi refleksimäisesti, ilman yritystäkään ajatella luovasti, vakavaan poliittiseen kysymykseen. Itse asiassa hän valitsi perinteisen polun ja pienimmän vastuksen: odottamaton vastaus kannabikseen olisi laukaissut tabloidien tulimyrskyn, vieden huomion budjettitaistosta ja niistä kaikista suuryritysten pelastamisista. Oletus jokaiselle politiikolle, joka julkisesti pohtii kannabiksen laillistamista, on päätyä uloimpaan pimeyteen. Sellainen henkilö on oletettavasti kivitettävä ja kelvoton otettavaksi vakavasti. Sellainen henkilö raadeltaisiin median viinasieppojen ja pillerinpopsijoiden toimesta. Tekopyhyys amerikkalaisessa keskustelussa päihteiden ja stimulanttien ympärillä on mykistävää. (Täsmälleen sama koskee myös Suomea. Vrt. avointa nuuskaa ja dopingia puolustavaa keskustelua vaiettuun kannabiskeskusteluun. -toim.huom.)

Mutta tässä on kyseessä suuret kysymykset. Kysymykset taloudesta ja yksinkertaisesta oikeudesta, erityisesti tuomioiden puolella. Kuten senaattori Webb osoitti Parade-lehden pääartikkelissa, Yhdysvallat on selvästi ”rikollisin” maa. Meillä on 5 % maailman asukkaista ja 25 % maailman vangeista. Yhdysvalloissa käytetään 68 miljardia vuodessa rangaistuslaitoksiin ja kolmasosa kiven sisällä istuvista kärsii vankilatuomiota väkivallattomista huumerikoksista. Lainvalvontaan ja oikeuslaitokseen kuluu vuosittain 150 miljardia dollaria, ja 47,5 % kaikista huumepidätyksistä liittyy kannabikseen. Se on kammottavan paljon rahaa. Pääasiassa vielä osavaltioiden rahaa, joka voitaisiin käyttää parempiin kouluihin ja infrastruktuuriin – tai se voitaisiin vain palauttaa kansalle.

Samaan aikaan olisi olemassa valtava potentiaalinen mahdollisuus verottaa kannabista. On arvioitu, että kannabis on Kalifornian suurin rahantuojakasvi. Vuosittainen tuotto sen osalta olisi arviolta 14 miljardia dollaria. 10 % kannabisvero toisi jo 1,4 miljardia pelkästään Kaliforniassa. Todennäköisesti se on vain pieni palanen kaikista mahdollisista tuloista, mitä hampun tiimoilta voitaisiin kerätä. Puhumattakaan taloudellisesta vaikutuksesta, tuhansista uusista työpaikoista maanviljelyksessä, pakkaamisessa ja kuljetuksessa, myynnissä ja mainonnassa. Todellinen taloutta stimuloiva paketti!

Joten miksi emme tekisi sitä? On paljon vakavia moraalisia argumentteja: sekä maallisia, että uskonnollisia. On niitä, jotka uskovat – jostain kumman syystä – että laillistettujen paheiden lisääminen on heikentävää, että olemme vähemmän hyveellinen yhteiskunta, kun uhkapeli tulvi Las Vegasista ”jokiveneisiin” ja osavaltioiden lottoihin ympäri maan. On olemassa lääketieteellinen argumentti, tosin ei vakuuttava sellainen; alkoholi ja tupakka ovat paljon vaarallisempia lukuisilla eri tavoilla, mukaan lukien joidenkin juomien taipumus tuoda väkivaltaisuus esiin. Joku voisi väittää, että McDonaldsin väärinkäytössä on suurempi potentiaalinen terveysriski kuin kannabiksessa. (Vaikkakin on totta, että laillistamisessa nuo kaksi voisivat olla yhteydessä toisiinsa.) Selvästikin kannabista voidaan käyttää väärin. Mutta laittomana pitämisen hinta on osoittautunut valtavaksi, ehkä kestämättömäksi. Voisiko laillistaminen muka tuoda mitään nykyistä tilannetta pahempaa? (Suomessa jopa koululaiset saavat rikollisilta kannabista helposti sen laittomuudesta huolimatta tai juuri siitä johtuen. Voisiko valvottu ja verotettu kauppa olla pahempaa? -toim.huom.)

Joka tapauksessa, huumereformista keskustelu tulee juuri oikeaan saumaan. Suuret ikäluokat ovat vanhenemassa päivä päivältä. Ette halua meitä valtateille. Tehkää paras tarjouksenne.

Lähde:

http://www.time.com/time/nation/article/0,8599,1889021,00.html








Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 32 muun seuraajan joukkoon