Entinen maastopyöräilyn maailmanmestari kiinni 200 kannabiskilon kanssa

30 06 2009

Entistä maastopyöräilyn alamäkiajon maailmanmestaria uhkaa 40 vuoden vankeustuomio, hänen jäätyään kiinni suuren kannabismäärän kanssa liittovaltion huumeoperaatiossa, kertovat viranomaiset.

Melissa ”Missy” ”Missile” Giove, 37, napattiin lähes 200 kannabiskilon kanssa, jonka hän rikossyytteen mukaan vastaanotti poliisin tiedonantajalta Hotelli Hiltonissa New Yorkin Albanyssa kesäkuun alussa.missy_giove_1

Giove ja rikoskumppani Eric Canori, 30, jäivät DEA:n haaviin heidän ensin kuljeteltuaan massiivista pilvimäärää ympäri osavaltiota.

”Huumeiden kuljetus voi viedä alamäkeen vauhdilla”, sanaili DEA:n vastaava erikoisagentti John P. Gilbride. ”DEA ja yhteistyökumppanimme lainvalvonnassa pysäyttivät tämän huumeiden salakuljetusorganisaation menestyksellisesti.”

Napattuaan Gioven, DEA:n agentit tutkivat Canorin asunnon Wiltonissa, ja löysivät miljoona dollaria kätkettyinä merimieskassiin ja kenkälaatikoihin. He löysivät myös parikymmentä kiloa lisää kannabista, setelilaskimen, lämpömuovituskoneen, kasoittain muovipusseja ja yhdeksän matkapuhelinta, viranomaiset sanovat.

Giovea ja Canoria uhkaa molempia enimmillään 40 vuoden vankeus liittovaltion rangaistuslaitoksessa ja 2 miljoonan dollarin takuusumma.

Pidätys tapahtui sen jälkeen kun Gioven pullollaan pilveä ollut asuntoauto pysäytettiin Illinoisissa osavaltion seriffien toimesta. Sitä ajoi nainen nimeltä Tamara Geagley, 26. Viranomaiset pidättivät Geagleyn ja ilmoittivat DEA:lle, joka laittoi ratin taakse eri henkilön, ja jatkoi matkaa kohti Albanya.

Vuonna 2003 pyöräilyuransa lopettanut Giove keräsi huomiota käyttämällä kuollutta piraijaa kaulansa ympärillä kilpaillessaan sekä olemalla avoimesti lesbo. Hän voitti maailmanmestaruuden vuonna 1994, maailmancupit 1997 ja 1998, sekä Yhdysvaltain mestaruudet vuosina 1999 ja 2001.

Lähde:

http://www.nypost.com/seven/06192009/news/regionalnews/bike_champ_pedals_pot_175031.htm





YK tukee huumausaineiden dekriminalisointia uusimmassa raportissaan

28 06 2009

Täyskäännös! YK tukee huumausaineiden dekriminalisointia uusimmassa raportissaan.

YK ylistää avokätisesti huumausaineiden dekriminalisointia keskiviikkona julkaistussa vuosittaisessa raportissaan, joka koskee maailmanlaajuista huumausainepolitiikkaa. Viime vuosina YK:n huumetsaari on ilmaissut skeptisyytensä Portugalin dekriminalisoinnin suhteen. Se poisti oikeudelliset seuraamukset henkilökohtaisen käytön osalta vuonna 2001, sekä painotti hoitamista vankilan sijaan. YK oli ilmaissut, että kyseinen politiikka oli vastoin kansainvälisiä huumausainesopimuksia ja kannustaisi ”huumausaineturismiin”.

UN-blue-low-res

Kuitenkin vuoden 2009 World Drug Reportissa YK:lla ei ole paljoa muuta kuin hyvää sanottavaa Portugalin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna, radikaalin lähestymistavan osalta. ”Tällaiset olosuhteet pitävät huumausaineet pois sellaisten käsistä, jotka eivät niihin koskisi täydenkään kieltolain aikana. Samalla kuitenkin edistetään käyttäjien hoitoon hakeutumista vankilan sijaan. Niiden joukossa, jotka eivät halua kutsua oikeuden eteen ovat myös turistit, ja tämän seurauksena Portugalin politiikka ei ole tiettävästi lisännyt huumausaineturismia”, raportissa kerrotaan. ”Vaikuttaa myös siltä, että huumeisiin liittyvien ongelmien määrä on vähentynyt”.

Optimistinen Portugalin politiikan ylistäminen tuo YK:n lähelle Glenn Greenwaldin näkemystä.

Raportti julkaistaan National Press Clubilla, Washington D.C.:ssä. Se tekee tyhjiksi huolet siitä, että dekriminalisointi ei olisi linjassa kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka estävät valtioita laillistamasta huumausaineita.

Yhdysvaltain huumetsaari Gil Kerlikowske aikoo esiintyä raportin julkistamistilaisuudessa. Hän on todennut, että ”Laillistaminen ei kuulu sanavarastooni”.

Kansainvälinen huumausainevalvontalautakunta (INCB, International Narcotics Control Board) oli alusta saakka huolissaan kun Portugali muutti lakejaan vuonna 2001, käy ilmi heidän ko. vuoden raportistaan. Mutta Portugalin tehtävän jälkeen vuonna 2004 he huomasivat, että ”huumausaineiden hankkiminen, hallussapito ja käyttö olivat pysyneet kiellettyinä” ja totesivat: ”Käytäntö, jossa pienet huumausainemäärät vapautetaan rikosoikeudellisista seuraamuksista on linjassa kansainvälisten huumausaineiden kontrollisopimusten kanssa”. Tämä lukee raportin alaviitteessä.

YK:n raportti sukeltaa myös pää edellä keskusteluun koskien täydellistä huumausaineiden laillistamista. Viime vuoden World Drug Report väisti tämän kysymyksen täysin. Olkoonkin, että siinä referoitiin kiinalaisten oopiumpolitiikkaa 1800-luvulla. Tämän vuoden raportti alkaa pitkällä argumenttilistauksella laillistamista vastaan. ”Miksi päästäisimme valloilleen huumausaine-epidemian kehitysmaihin? Ihanko vain sen vuoksi, että voisimme myötäillä liberaaleja väitteitä, joita huumemyönteiset eturyhmät ajavat – heillä kuitenkin on käytössään ylellisyys nimeltä vieroitushoito”, raportissa todetaan.

658125

Silti YK tekee myös huomattavan myönnytyksen laillistamisen kannattajille, jotka ovat pitkään väittäneet, että kieltopolitiikka johtaa väkivaltaan ja epämääräisten maanalaisten verkostojen kasvamiseen.

Raportin mukana julkaistu lehdistötiedote kertoo, että ”Raportin esipuheessa Antonio Maria Costa tutkiskelee keskustelua huumekontrollin kumoamisesta. Hän myöntää, että kontrolli on luonut laittoman mustan pörssin kaupan, joka on kasvanut makrotaloudellisiin mittoihin, ja jonka toimintatapoihin kuuluvat väkivalta ja korruptio”.

Jack Cole on ”Lainvalvojat Kieltolakia Vastaan” (Law Enforcement Against Prohibition, LEAP) -yhdistyksen toimitusjohtaja sekä eläkkeelle jäänyt huumepoliisi. Aikoinaan hän on toiminut peiteoperaatioissa. Hän vastustaa raportissa käytettyä sanaa ”kontrolli”, nykyisen politiikan yhteyteen liitettynä.

”Maailman ’huumetsaari’ Antonio Maria Costa haluaisi sinun uskovan, että laillistamisliike tahtoisi poistaa huumausainekontrollin”, Cole sanoo ja jatkaa: ”Päinvastoin me vaadimme, että hallitukset vaihtaisivat epäonnistuneen kieltopolitiikan järjestelmään, joka oikeasti säätelisi ja kontrolloisi huumausaineita, myös niiden puhtautta ja hinnoittelua – puhumattakaan heistä, jotka tuottavat huumeita, sekä kenelle niitä saa myydä. Kieltolain aikana ei voi harjoittaa tehokasta kontrollia, kuten meidän olisi jo pitänyt oppia epäonnistuneista kokeiluista alkoholin suhteen Yhdysvalloissa vuosina 1920–1933.”

Lähde:

http://www.huffingtonpost.com/2009/06/24/un-backs-drug-decriminali_n_220013.html





Lissabonin pehmeän kosketuksen huumausainepolitiikka

26 06 2009

Vuonna 2001 Portugalin hallitus dekriminalisoi kaikki huumeet. Myös heroiinin ja kokaiinin. Tavoitteena oli vähentää kovien huumeiden käyttäjien määrää. Kahdeksan vuotta myöhemmin Claudia Hammond pistäytyi Lissabonissa nähdäkseen onko lakimuutos muuttanut asioita.

090311183918_claudia_hammond_226x170

Kävin Lissabonissa ensimmäistä kertaa vuonna 2001 viikonloppumatkalla.

Oletin viettäväni viikonlopun nähtävyyksien parissa, ajellen raitiovaunuilla ja vaellellen vanhoja katuja pitkin,  ja katsellen rakennuksia peittäviä valkoisia ja sinisiä kirjailuja.

Sattumalta törmäsin kasvotusten seurauksiin, jotka johtuvat huumeidenkäytön yleistymisestä.

Yhtenä iltana olin etsimässä erästä ravintolaa. Näin kyltin leveällä ja katetulla kujalla, joten menin katsomaan sitä. Huomattuani ettei se ollutkaan etsimäni ravintola, käännyin takaisin, mutta joku mies yrittää estää paluuni.

Huusin ja huusin, mutta kukaan ei tullut apuun. Hän kurotti kohti laukkuani, ja kamppailimme siitä hetken ajan. Sitten katsoin hänen silmiinsä ja näin, että hän oli sekaisin huumeista. Päästin irti saman tien.

Myöhemmin poliisi auttoi minua etsimään häntä. Ajelimme pitkin katuja ja etsimme häntä baareista. ”Ensimmäinen asia, jonka ryöstelevät huumeidenkäyttäjät tekevät, on mennä baariin ja myydä varastettu kamera rahaa vastaan, jotta he voisivat ostaa lisää huumeita”, kyllästyneen oloinen poliisi kertoi.

Vaikken tiennyt sitä juuri silloin, Portugalin hallituksella oli jo suunnitelma huumeongelman ja siihen liittyvän rikollisuuden varalle.

Vain lyhyen ajan kuluttua vierailustani he dekriminalisoivat kaikki huumeet – kannabiksen, kokaiinin, ekstaasin,  ja jopa heroiinin.

Nämä huumeet ovat yhä laittomia sinänsä, mutta henkilöä, joka tavataan alle kymmenen päivän käyttöannoksen kanssa ei pidetä enää rikollisena, vaan potilaana. Vankilan sijaan heidät viedään varoituskomitean kuultavaksi.

Avointa keskustelua

Minua kiinnosti nähdä miltä näyttää tuo komitea, joka vielä vaikutti olevan hyvin avoin tarkoitusperiensä suhteen.

_45941233_lisbon2_getty226

Betonitoimistokorttelissa minut vietiin huoneeseen, joka oli sisustettu perinteisillä toimistokalusteilla. Sisään astui pian sosiaalityöntekijä ja psykologi, jotka olivat pukeutuneet farkkuihin ja t-paitaan.

Perusajatuksena on, että vaikka komissiolla on valta määrätä ihmisiä yhdyskuntapalveluun tai jopa hyllyttää ajokortteja, se ei näytä eikä tunnu lainkaan oikeudenkäynniltä.

Komissio arvioi jokaisen henkilön erikseen ja päättää hyötyisivätkö he hoitolaitoksesta. Ajatuksena on tuoda keskustelu huumeista julkisuuteen, ja siltä se todellakin vaikutti.

Ensimmäinen arvioitavaksi tullut teini-ikäinen oli valmis haastateltavaksi BBC:n toimesta omalla nimellään.

Hän kertoi minulle kuinka hänet oli otettu kiinni poliisin toimesta kannabiksen polttamisesta kavereidensa kanssa, ja lisää huumetta oli löytynyt hänen koulurepustaan.

Koska tämä oli toinen kerta kun hän jäi kiinni, hänet tuomittiin yhdyskuntapalveluun. Se oli hänen mielestään täysin reilua.

Muutos tämän osalta oli, että puhuttuaan varoituskomitean kanssa hän suunnitteli omatoimisesti huumeidenkäytön vähentämistä. Hän kuitenkin kertoi minulle komitean edessä avoimesti, että hän ei aio lopettaa huumeidenkäyttöään kokonaan.

Avun etsimistä

Uusi järjestelmä tarkoittaa sitä, että korkeasti koulutettu henkilökunta kuluttaa 60 % ajastaan kannabiksen hallussapidosta kiinnijääneiden ihmisten parissa. Mutta jos tämä tarkoittaa sitä, että he voivat tavoittaa ihmisiä joilla on huumeriippuvuus, he uskovat tämän olevan sen arvoista.

Aiemmin ihmiset olivat niin peloissaan pidätetyksi tulemisesta, etteivät he uskaltaneet astua esiin hakemaan apua.

Yksi lääkäri kertoi minulle, että potilaat olivat jopa pyytäneet häntä sulkemaan sihteeriin yhteydessä olevan sisäpuhelimen, koska he pelkäsivät, että joku saattaisi kuunnella istuntoa.

Entä ne tulokset? Pelko siitä, että Portugalista olisi tullut huumeturistien mekka, ei käynyt toteen. Huumausainekuolemien määrä on laskenut.

Maan terveysministeri kertoi minulle, että dekriminalisointi on ollut suurmenestys. Poliisin tilastot kertovat, että kaikkien huumeiden käyttö on joko laskenut tai pysynyt samana, hiljattain muodikkaaksi tullutta kokaiinia lukuun ottamatta.

_45941061_portugal_map226

Portugalissa vain 8,2 % ihmisistä on kokeillut kannabista, verrattuna USA:n 42 %:iin. Mutta jotkut ovat sitä mieltä, etteivät tilastot kerro koko totuutta.

Kaikista omituisin asia minulle oli se, kun vaeltelin lounastunnin aikana toimistorakennuksien vierellä ja kyselin ovensuissa tupakoitsijoilta mitä he olivat mieltä uudesta laista. En löytänyt yhtään ihmistä, joka olisi tiennyt, että kaikki huumeet olivat dekriminalisoitu.

Turvallisuuden tunne

Sinä aikana kun olin Lissabonissa minulla ei ollut tarkoitus palata kujalle, jossa minut ryöstettiin. Mutta kun kävelin katua pitkin mennäkseni seuraavaan haastatteluun, näin vaatekaupan kyltin.

Lyhyt shoppailukierros mielessäni käännyin kyltin osoittamaan suuntaan, kunnes tajusin täsmälleen mihin olin päätynyt.

Mutta rähjäisyys ja pimeys olivat tiessään, ja nyt kujaa syleili auringonsäteet. Pieni ja soma putiikki näkyi vasemmalla, ja Lissabonin punaiset katot oikealla.

En voi sanoa, että vanhan kaupungin siisteys olisi ainoastaan dekriminalisoinnin ansiota. Huumekauppa on kuitenkin yhä rikollisjärjestöjen käsissä.

Mutta minulle se kuja ei enää ole paikka, jossa tarvitsisi pelätä.

Lähde:

http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/from_our_own_correspondent/8106689.stm





Laulaja Melissa Etheridge: Lääkekannabiksen tulisi olla laillista

24 06 2009

Joka päivä arviolta 6000 amerikkalaista kokeilee kannabista ensimmäisen kerran. Kyseessä on maailman käytetyin laiton päihde. Yhdysvalloissa lähes 15 miljoonaa ihmistä on käyttänyt sitä kuluneen kuukauden aikana. Muusikko Melissa Etheridge käytti lääkekannabista selvitääkseen läpi kemoterapian.

Lääkinnällinen kannabis herättää paljon polemiikkia. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on 13 osavaltiota, jotka sallivat kannabiksen käytön lääketieteellisten tilojen hoitoon. Kannabikselle ei kirjoiteta reseptejä, lääkärit ainoastaan myöntävät suosituksensa käytölle näissä osavaltioissa.

503px-Melissa_Etheridge_Live

Mutta onko se turvallista? Tehoaako se? Toimiiko se todella?

Melissa Etheridge sanoo, että hänelle kannabis toimi. Grammy-palkittu laulaja-lauluntekijä kääntyi kannabiksen puoleen kun hänellä diagnosoitiin rintasyöpä vuonna 2004.

Etheridge keskustelee CNN:n Anderson Cooperin kanssa syistä, jotka saivat hänet käyttämään lääkekannabista ja siitä, kuinka hän kokee sen auttaneen häntä terveytensä takaisin saamisessa. Nykyään Etheridge on laillistamisen puolella.

Seuraavassa lyhennelmä haastattelusta.

Melissa Etheridge: Olen itse asiassa kiitollinen syöpädiagnoosistani.

Anderson Cooper: Koska se muutti elämäsi?

ME: Se muutti elämäni, herätti minut täydellisesti.

AC: Millaisia kemoterapian kivut ovat?

ME: Se on yleistä tuskaa, keho on kuolemassa, kaikki solut kuolevat. Ruokahalu on mennyttä. Pahoinvointi on jatkuvaa. Hiukset putoavat päästä, iho… se on kuin kuolema. En pystynyt muuhun kuin makaamaan paikallani. En pystynyt mihinkään, kaikki teki kipeää – valo sattui, äänet sattuivat. En pystynyt lukemaan. Minä vain makasin.

(Etheridge kertoo ettei halunnut käyttää Vicodinia tai muita reseptilääkkeitä.)

Kaikilla niillä aineilla on sivuvaikutuksia. Steroidit ja kipulääkkeet, joita kemoterapian ensimmäisenä päivänä annetaan, aiheuttavat ummetusta. Joten, ummetukseen annetaan pilleri, joka aikaansaa ripulin. Kaikesta tästä seuraa valtavasti sivuoireita.

AC: Kun käytit ensimmäisen kerran kannabista niin oliko sillä suuri vaikutus?

ME: Välittömästi. Muutaman minuutin sisällä se helpotti pahoinvointia ja kipuja. Olin yhtäkkiä normaali. Lääkekannabista ei käytetä, jotta päästäisiin pilveen.

AC: Eli sinä et tullut pilveen?

ME: Ei, siitä ei tule pilveen. Kyseessä ei ole pilvi. Tunsin oloni taas normaaliksi. Huomasin, että saatoin nousta ylös sängystä. Saatoin mennä lasteni luokse. Se oli ällistyttävää. (Etheridge ei useinkaan käyttänyt kannabista polttamalla; hän käytti kannabisvoita ruoanlaitossa tai höyrysti aineen vaporisaattorilla.)

AC: Huolehditko koskaan, että saattaisit tulla riippuvaiseksi? Sanotaan että se on porttihuume.

ME: Ei, en lainkaan. Jos olisit itse käynyt läpi saman, ymmärtäisit mitä tarkoitan. On lähes naurettavaa ajatella, että olisin tullut riippuvaiseksi.

AC: Mainitsit, että sinulla on yhä lääkärin suositus. Käytätkö yhä kannabista?

ME: Kyllä käytän. Hoitojen vaikutukset ruoansulatuselimistööni on jättänyt minulle todella pahan intoleranssin kaikkea hapanta kohtaan, refluksitauti on jatkuvana ongelmana. En halua ottaa pillereitä joita minulle tyrkytetään.  En halua kaikkia niitä sivuvaikutuksia.

Joten minä käytän kannabista. Jos olen esimerkiksi stressaavassa tilanteessa tai jos olen syönyt juustoista ja rasvaista pizzaa lasteni kanssa, saatan käyttää sitä, ja vatsani asettuu, rauhoittuu täysin ja kokonaan.

AC: Useimmat ihmiset syövät juustoisen pizzan vasta kannabiksen käytön jälkeen.

ME: Se on totta.

AC: Sinulla on mennyt järjestys sekaisin.

ME: Minä en käytä sitä niin, ei.

AC: Kaliforniassa on uskoakseni yli 200 000 ihmistä, jotka ovat rekisteröityneet lääkekannabiksen käyttäjiksi. Uskotko tosiaan, että kaikilla noilla ihmisillä on oikeutettu syy saada käyttää kannabista?

ME: Kyllä. Keitä me olemme sanomaan mikä on oikeutettu syy? Jos  jotakuta auttaa selviämään päivästä muutama henkonen parin viinilasin sijaan illalla, keitä me olemme sanomaan mitään? Miksi me olemme tässä maassa niin tuomitsevia tämän asian suhteen? Nämä ihmiset eivät vahingoita ketään. He eivät vahingoita edes itseään.

art.etheridge.gi

Katso video haastattelusta: http://www.cnn.com/2009/SHOWBIZ/Music/06/16/ac360.etheridge/index.html?eref=rss_mostpopular#cnnSTCVideo

Lähde:

http://www.cnn.com/2009/SHOWBIZ/Music/06/16/ac360.etheridge/index.html?eref=rss_mostpopular#cnnSTCText





Huippututkija: ”Kannabiksesta voi olla apua diabeteksen hoidossa”

23 06 2009

GlaxoSmithKlinen Avandian (A-lääkkeen) keksijä, joka työskentelee GW Pharman kanssa laboratoriossa sanoo, että kasvipohjaisista lääkkeistä voi syntyä tulevaisuuden markkinajohtajia.

On todisteita, että kannabisuutteet lisäävät hyvän kolesterolin määrää kehossa.

cawthorne150b200

Kannabiskasvin uutteista voi mahdollisesti muodostua perusainesosia markkinoiden johtaviin diabeteslääkkeisiin, uskoo tiedemies, joka on kehittänyt edellisen maailman johtavan tämän sairauden hoitoon käytettävän menetelmän.

Professori Mike Cawthorne johti ryhmää joka kehitti GlaxoSmithKlinen Avandian, josta tuli yrityksen toiseksi eniten myyvä lääke. Sen myynti kuitenkin romahti vuonna 2007, kun eräs tutkimus yhdisti sen suurempaan sydänkohtausriskiin.

”Uskon vilpittömästi, että Avandiaa on mahdollista parannella. Kasvipohjaiset lääkkeet voisivat olla yksi tapa”, hän kertoi Reutersin toimittajalle puhelinhaastattelussa.

Cawthorne tekee yhteistyötä GW Pharman kanssa, joka on kannabispohjaisten lääkkeiden kehittämiseen erikoistunut yhtiö. He työskentelevät uudessa laboratoriossa, jossa kehitetään kasvipohjaista hoitomuotoa diabetekseen.

GW Metabolic:in tutkimuslaboratorio keskittyy erilaisiin kannabinoidimolekyyleihin, joita on löydetty kannabiskasvista. Lisäksi he tutkivat myös muiden kasvien uutteita.

On olemassa 60–70 kannabinoidiuutetta, joskin vain yhdellä niistä – THC:llä – on psykoaktiivisia ominaisuuksia, jotka ovat perinteisesti yhdistetty itse kasviin. Tutkijat aikovat tehdä prekliinisiä (potilaskokeita edeltäviä)  tutkimuksia arvioidakseen kaikkien kannabinoidien mahdollisuuksia diabeteksen hoitoon, tavoitteena lisenssisopimukset hyvän tuurin sattuessa kohdalle.

Cawthornen mukaan kannabinoidi CBD yhdistettynä THC:hen (kuten GW Pharman Sativex-lääkkeessä) lisää hyvien kolesterolien määrää eläimillä.

Kun huonot kolesterolit tukkivat verisuonia ja aiheuttavat rytmihäiriöitä ja sydänkohtauksia, hyviä kolesteroleja on pidetty suojana niitä vastaan.

cholesterol_arteries

Kirjava historia

Kannabispohjaisilla diabeteshoidoilla on värikäs historia. Sanofi-Aventis lopetti Acomplia-lihavuuslääkkeen kehittämisen sen jälkeen, kun eurooppalaiset viranomaiset vaativat sen myynnin lopettamista psykiatristen sivuvaikutusten pelossa.

Sitä pidettiin Sanofin suurena toivona uudeksi lääkkeeksi, ja myynnin lopettaminen oli suuri isku CB1-reseptorin antagonisteille. Juuri tähän lääkeperheeseen Acomplia yleisesti ottaen kuului.

Cawthorne kertoo työskentelevänsä nyt oikean kannabisuutteen parissa synteettisten vastineiden sijaan, mistä seuraa se, että hänen kehittämiensä hoitomuotojen ainesosilla on aivan uusia lääkinnällisiä ominaisuuksia.

Tutkimuslaitoksessa keskitytään etsimään hoitoja diabeteksen tiettyihin oireisiin kuten ei alkoholista aiheutuneeseen rasvamaksaan tai kasvaneeseen energiantarpeeseen, sen sijaan, että etsittäisiin yksittäistä molekyyliä. Lääketeollisuus on käyttänyt jälkimmäistä lähestymistapaa tähän päivään saakka.

”Ei pitäisi huolehtia liikaa yksittäisistä kohteista, vaan tutkia mitä erilaiset kasvipohjaiset aineet voivat tehdä koko taudin hoitamiseksi”, Cawthorne sanoo.

”Diabeteksen lääkinnällisessä hoidossa on edistytty vain vähän viime aikoina. Tämä uusi lähestymistapa saattaa olla paljon hedelmällisempi, kun halutaan vastata tähän saakka täyttymättömiin hoidollisiin tarpeisiin.”

Lähde:

http://www.guardian.co.uk/business/feedarticle/8560642





Ihmisen ja kannabiksen yhteiskehitys

22 06 2009

Kuinka ihmisrotu kehitti hamppukasvia… ja kuinka se maksoi palveluksen takaisin.

Alkuperäistekstin kirjoittaja on David Malmo-Levine

Mikä THC:n alkuperäinen tarkoitus sitten on ollutkin, kasvin evoluutio sai aivan uuden käänteen, kun eräs tietty kokeilunhalustaan ja viljelyinnostuksestaan tunnettu kädellinen sattui huomaamaan kasvin psykoaktiiviset ominaisuudet; siitä pitäen kasvin johtotähtenä on ollut tuo kädellinen ja sen oudot halut.” – Michael Pollan, Halun kasvioppi [1]

”Koevoluutio” eli yhteiskehitys on Darwinin [2] kuvailema käsite, mutta sen ensimmäisiä esittäjiä ja määrittelijöitä olivat vuonna 1964 entomologi eli hyönteistutkija Paul Ehrlich ja kasvitieteilijä Peter Raven tutkimuksessaan ”Perhoset ja kasvit: tutkimus koevoluutiosta”. [3] Yksinkertaistettuna koevoluutio tarkoittaa sitä, että kaksi eri elollista lajia auttaa toisiaan mukautumaan ja kehittymään vaikuttamalla vastavuoroisesti toisiinsa.

map

Voiko esittää, että tätä tapahtuu ihmisen ja kannabiskasvin välillä? Ainakin yhteiselo on ollut hyödyllinen kannabikselle. Kerran Keski-Aasiaan rajoittunut kasvi on kulkeutunut ihmisen levittämänä jokaiseen maailman kolkkaan. Erilaisia lajikkeita on kehittynyt ihmisen teollisten, ravinnollisten ja lääkinnällisten ominaisuuksien pohjalta tekemien valintojen seurauksena. Kannabiksesta on tullut vahvempi, monipuolisempi, sopeutumiskykyisempi ja laajemmin viljelty kasvi seurauksena suhteestaan meihin. [4]

Voidaanko samaa sanoa ihmisistä? Mitä kasvi on tehnyt meille?

Hampunsiemenet todella sattuvat olemaan maapallon parasta ruokaa ihmiselle. [5] Kuinka ystävällistä kannabikselta kehittyä kasviksi, jonka tuottamat siemenet sisältävät kaikkia välttämättömiä rasvahappoja ja aminohappoja, joita ihmisen täysi terveys vaatii, juuri oikeanlaisissa suhteissa. Sattumaa? Vai yrittikö kasvi kiinnittää huomiomme jotenkin?

On myös mainitsemisen arvoista, että kannabis on saattanut olla ensimmäinen materiaalimme köysiin ja kankaisiin [6], ensimmäinen ”oikea” paperimme [7] ja yksi ensimmäisistä lääkkeistämme [8]. Lista kasvin fyysisistä, henkisistä ja lääkinnällisistä käyttökohteista on pitkä, ja sen kunnolliseen esittelyyn menisi monia sivuja. Mainittakoon tässä, että kannabis saattaisi korvata jopa puolet kaikista synteettisistä lääkkeistä, jos kasvi tutkittaisiin täydellisesti. [9]

Sitten on se kannabispilvi. Tietyssä mielessä juuri pilvessä olon aikana saadut oivallukset ja syvän ymmärtämisen hetket ovat eniten vaikuttaneet ihmiskulttuuriin. Kuten psykonautti-runoilija Allen Ginsberg sen lausui: ”valtaosa ihmisistä ympäri maailmaa – – jotka totuttelevat oudon tutunoloiseen ajan hidastumisen tunteeseen, ja tutkivat tätä uutta tilaa luonnollisella uteliaisuudella, kertovat, että se on alue mieli-tietoisuudesta, joka on hyödyllistä tuntea”. [10]

Ilman aikomustakaan luetteloida kaikkea mitä ovat eräät ”aikaa hidastavan kannabispilven” [11] aikana saatujen mielteiden vaikutukset henkiselle ja kulttuuriselle evoluutiollemme, tässä on kuitenkin jotain.

Aloittaaksemme vähemmän kiistanalaisilla asioilla: pilveä tuprutelleet New Orleansin Storyvillen ilotalojen pianistit antoivat maailmalle jazz-musiikin. [12] Suurin osa, jos ei nyt kaikki, kunnollisesta rock- ja reggae-musiikista vuoden 1965 jälkeen on sävelletty artistien ollessa pilvessä. Parhaan rap-musiikin kohdalla osuus on vielä suurempi. [13] Viime vuosikymmenten paras komedia? Pilviveikkojen tekosia. [14] Henkilökohtainen tietokone ja suuri osa ohjelmistoista maailmassa? Pilviveikot edelleen. [15] Parhaat kirjailijat ja runoilijat? Pilviveikkoja. [16] Ja uskon että voi aivan hyvin todeta, että suuri osa ammattilaisurheilijoista – varsinkin NBA-koripalloilijoista ja lumilautailijoista – on saanut ammattimaiseen suoritukseensa parannusta kannabispilvestä – tai siitä mitä he ovat oppineet pilvessä ollessaan. [17]

Mutta kirjoitetaanpa myös hieman raflaavammin: on olemassa vahvoja todisteita siitä että Shakespeare [18] ja Jeesus [19] olivat todella, todella paukuissa. Jeesuksen tapauksessa kyse on siitä, että hänen ja apostolien kasteessa ja parantavissa ihmeissä käyttämä pyhä voiteluöljy sisälsi kannabista. Shakespearen kohdalla taas todisteet ovat hänen piippukokoelmastaan löytyneet kannabisjäämät. On itse asiassa oikein sanoa, että kannabiksella on ollut syvällinen vaikutus useiden uskontojen taustalla oleviin mieliin, [20] ja valtaosaan modernista teatterista – mikä nykyään pitää sisällään myös Hollywoodin. [21] Voitte olla mitä mieltä tahansa uskontojen ja Hollywoodin hyödyistä ja haitoista, mutta teidän on pakko myöntää, että näkyrikas kannabispäihtymys on ollut osa ihmisen kulttuurievoluutiota. Uskonnot ovat antaneet meille Kultaisen säännön. Hollywood on antanut meille ”Pahan kehän”, ”Brazilin” ja ”Blade Runnerin”. Loppujen lopuksi, ihmiskunta on hyötynyt molemmista suhteista.

Watermaze3

Eläinkokeiden suosimisen uhallakin – ne ovat mielestäni julmia ja miltei aina hyödyttömiä minkään relevantin kertomiseksi ihmisen käyttäytymisestä – on sanottava, että niiden avulla on tehty merkittäviä kannabinoidireseptoreihin liittyviä löytöjä, jotka saattavat tuoda lisävalaistusta kannabispäihtymyksen ”oivalluksiin”. Varvelin ja Lichtmanin artikkelissa [22] tieteentekijät laitoivat hiiriä, joiden kannabinoidireseptorit oli genettisesti kytketty toimimattomiksi, vesiastiaan jossa oli pieni taso. He vertasivat hiirien kykyä löytää tämä taso verrokkiryhmään, jonka kannabinoidireseptorit olivat koskemattomat.

Selvisi, että tavalliset hiiret oppivat etsimään tasoa, kun sen paikkaa muutettiin. Kannabinoidireseptorimuunnellut hiiret oppivat ainoastaan tason alkuperäisen sijainnin, ne eivät kyenneet oppimaan tason uutta muunneltua paikkaa. Tämä merkitsee, että kannabinoidireseptorit liittyvät jotenkin tärkeällä tavalla muistiin ja ongelmanratkaisuun. Tri Robert Melamede on kommentoinut vesiastiakokeita ja ehdottanut, että on olemassa EKI-ihmisiä ja TAKI-ihmisiä – Eteenpäin Katsovia Ihmisiä ja TAaksepäin Katsovia Ihmisiä. TAKI-tyypeiltä puuttuu jotakin kannabinoideihin liittyvää aivotoimintaa. Ehkä TAKI-aivot eivät tuota itsessään tarpeeksi kannabinoideja. Tri Melameden mukaan äärimmäisen takaperoiset ihmiset kuten entinen presidentti Bush ovat ihmisversioita kannabinoidireseptorittomista koehiiristä. [23]

Ehkäpä, jos Valkoisessa talossa poltettaisiin enemmän pilveä ja vedettäisiin vähemmän viiv.. viinaa, maailmassa olisi vähemmän sotaa ja monopolikapitalismia ja enemmän kestävää kehitystä ja vauraudenjakoa. Sitä ei koskaan tiedä ennen kuin kokeilee.

Toivottavasti tämä ”ilman CB1-reseptoreja hiiret hukkuvat – kannabinoidireseptorit ovat tärkeitä” -tietoisuus saa tiedemiehet lopettamaan jyrsijöiden hukuttamisen ja kiinnittämään huomionsa hyvin kannabisoitujen ihmiskoehenkilöiden tutkimiseen näiden luonnollisessa ympäristössä – kuten rock- tai reggae-konsertissa. Ehkä tieteilijöiden tarvitsee vain polttaa hieman enemmän pilveä tullaakseen tarpeeksi ”eteenpäin katsoviksi” nähdäkseen kuinka brutaalia, tehotonta ja tuhlaavaa eläinkokeiden suorittaminen lopulta on.

Selkeästi yllä hahmoteltu valtaisa kokoelma anekdoottisia todisteita ihmisten kannabiksen käytöstä luonnollisessa ympäristössä osoittaa suureen määrään saavutettua oivalluskykyä ja luovuutta. Yhdessä kaiken lääkinnällisen, ravitsemuksellisen ja teollisen käytön kanssa voidaan sanoa, että ihmiset ovat hyötyneet paljon kannabiksesta ja se on hyötynyt paljon meistä. Kyse on ”voitto-voitto” -muotoisesta koevoluutiosta, joka tunnetaan ”mutualistisena symbioosina”.

Joten herää uusia kysymyksiä: kuinka kauas menneisyyteen tämä suhde menee? Ja mihin se on menossa?

Kannabisfossiileja ei ole dokumentoitu löydetyn. [24] Kasvi todennäköisesti saapui Maa-planeetalle noin 34 miljoonaa vuotta sitten. Arvio perustuu hampun ja sen ”sisarheimon” Urticaceaen (nokkosen) ja ”serkun” Moraceaen (mulperin) yhteisten parasiittien tutkimuksiin. [25]

fossil.preview

Ensimmäiset kannabiksen viljelijät? Kukaan ei tiedä varmuudella. Tiedämme sen, että on todisteita Taiwanista 12 000 vuoden takaa, neoliittisen kauden eli maanviljelyksen ajan alusta, että hampun osia on painettu koristeeksi ruukkuihin (Tai merkitsemään ruukkujen sisältöä? -toim.huom.). Kirjansa ”Dragons of Eden – Speculations on the origin of human intelligence” (Eedenin lohikäärmeet – pohdiskelua ihmisälyn alkuperästä) alaviitteessä maailmankuulu tähtitieteilijä Carl Sagan huomauttaa, että hamppu on pygmiheimon ainoa viljelyskasvi, ja esittää oletuksen ”olisi ovelalla tavalla kiinnostavaa, jos ihmiskunnan historiassa kannabiksen kasvatus johti laajemmin maanviljelyn keksimiseen ja sitä kautta sivilisaatioon.”

Tiedämme myös että niinkin varhain kuin 1,75 miljoonaa vuotta sitten Homo erectus siirtyi Aasiaan, josta kannabiksen alkukodin uskotaan löytyvän. [26] Jossakin aikavälillä 1,8 miljoonaa ja miljoona vuotta sitten, varhaiset ihmiset oppivat hallitsemaan tulta. [27] Istuskelivatko he hamppunuotioiden ympärillä järsien viimeisimmän saaliin lihaa, ja saivat henkäyksen tuota kannabissavua? Näinkö me kehitimme kielen?

On jopa mahdollista, että aiemmat kädelliset tai nisäkkäät käyttivät hampunsiemeniä ja levittivät sitten syömättömiä siemeniä mukavissa pikku lannoitekasoissa. Ihmisjätökset ovat kuulemma huonoa lannoitetta… ehkä apinankakkalannoite on parempaa?

Kirjassaan ”Intoxication” (”Päihtymys”) Ronald K. Siegel raportoi miten eri eläinlajit annostelevat omaehtoisesti kannabista. Hiiret, rotat ja linnut tulivat pilveen hampunsiementen hakumatkoilla. Apinoiden on havaittu mutustelevan kasvien ylälehtiä Latinalaisen Amerikan kannabisviljelmillä. [28]

Endokannabinoidit, molekyylit joita kehosi tuottaa saadaksesi sinut pilveen, ovat paljon vanhempia kuin ihmiset. Niitä löytyy kädellisistä, nisäkkäistä, linnuista, sammakkoeläimistä, kaloista, merisiileistä, nilviäisistä, juotikkaista ja lampipolyypista – alkukantaisesta vesieliöstä, joka ei koskaan ikäänny. Tiedemiesten arvioiden mukaan ensimmäiset endokannabinoidit ovat yli 600 miljoonaa vuotta vanhoja. [29]

On olemassa reseptorijäännöshypoteesiksi kutsuttu teoria jonka mukaan protokannabinoidireseptorit kehittyivät alkukantaisiin organismeihin ennen jakaantumista eläimiin ja kasveihin – noin miljardi vuotta sitten. [30]

Kyseessä on ilmiselvä yliyksinkertaistus, mutta on melko mahdollista, että nokkosenkaltaisella kasvilla tapahtui mutaatio, joka uudelleenaktivoi sen kannabinoidigeenit ja kasvi alkoi herua THC:tä, joka päihdytti ja sekoitti eläinuhkaajat, mikä salli mutanttikasvin selviytyä tuholaisista. Sen päihdyttävät ominaisuudet saattoivat myöhemmin houkutella muita eläimiä, joiden mukana esi-kannabiskasvi pääsi kulkeutumaan laajemmalle ja levittämään siementään ympäriinsä.

Miljoonien vuosien ajan kasvit ovat mutatoituneet ja kehittäneet muotoja, terälehtiä, tuoksuja, hedelmiä ja nektareita, jotka kaikki ovat toimineet houkuttimina ja palkintoina niiden eläinkumppaneille. On olemassa jopa tietty muurahaisen ja sienen suhde, jossa muurahainen pitää huolen sienestä ja sieni auttaa muurahaisten ravinnon hajottamisessa. [31] Kannabiksen ja ihmisen suhde on aivan kuin mehiläisen ja kukan suhde tai muurahaisen ja sienen suhde – flooran ja faunan parivaljakko auttaa toisiaan – paitsi että meidän tapauksessamme se on hieman monimutkaisempaa.

humming.img_assist_custom-250x169

Ihmisen ja kannabiksen yhteiskehityksen tulevaisuus

Obama kannattaa osavaltioiden ja paikallishallintojen oikeutta tehdä päätökset – vaikkakin hän uskoo, että lääkekannabiksen tulisi olla FDA:n alainen asia kuten muidenkin lääkkeiden. Hänen mukaansa FDA:n tulisi harkita miten lääkekannabista säädellään liittovaltion lain alaisuudessa, ja jättää osavaltiot ottamaan oma suuntansa.” – Jacub Sullum [32]

Vaikka jotkut hulluimmista ja vallanhimoisimmista joukossamme haluavat kannabiksen tuhottavaksi kokonaan planeetaltamme, enemmistö meistä ihmisistä kunnioittaa tätä kasvia ja arvostaa sitä mitä sillä on tarjota. Toivottavasti USA:n uusi presidentti kuuluu tähän joukkoon. Jos hyvin käy, kannabis on täällä tällä kertaa pysyäkseen. Ainakin joissakin muodoissa.

Mitä on edessä kannabiksen evoluutiossa? Meidän vaikutuksemme kasviin lisääntyy koko ajan, kun uudet jalostajat pyrkivät löytämään erilaisia ominaisuuksia. Odotettavissa on lisää kasvinjalostusläpimurtoja arvostamissamme ominaisuuksissa – kuten mauissa, tuoksuissa, värityksissä ja tietenkin fyysisissä ja psyykkisissä vaikutuksissa. Erilaisten vaikutusten kehittämiseksi tehty jalostustyö pitää sisällään paljon potentiaalia kannabiksen arvon lisäämiseksi meille. Odotan että jonain päivänä piankin voimme astella kannabiskerhoon tai -kahvilaan ja valita lajikkeista kuten ”Mässyt”, ”Kikatus”, ”Kipuveks”, ”Koisahdus”, ”Herättäjä”, ”20MinsanOrkku” ja aina suosittu ”Fantasia-Isolla-Kuvalla”.

Ja mitä on tiedossa ihmisen evoluutiossa? Kannabiksen tarjoamat lääkinnälliset ja ravitsemukselliset hyödyt ovat valtavia. Jos se esiteltäisiin uudelleen lääkekaappeihimme ja ruokavalioomme koko potentiaalillaan, se saattaisi hyvinkin auttaa ihmiskuntaa kehittymään voimakkaammaksi ja terveemmäksi.

Jos me ihmiset pystymme nujertamaan monopolistit jotka pitävät hallituksiamme hallussaan ja estävät kannabiksen kasvatuksen niin omassa yhteisössämme kuin muuallakin, kasvin kasvatuksessa, jalostuksessa, kuljettamisessa ja myynnissä voi piillä miljoonia työpaikkoja rehellisen työn ystäville. Muita hyödyllisiä kasvilääkkeitä voidaan myös löytää uudelleen, mikä edelleen lisää kasvavalla yrttilääkinnän alalla ja hamppumatkailun parissa työskentelevien määrää ja alojen liikevaihtoa. Kannabis voisi hyvinkin olla auttamassa ihmisiä kehittymään pois köyhyydestä.

Kannabiksen taloudellinen potentiaali voisi laajeta edelleenkin, jos oivallettaisiin, että se on paras kasvi etanolin tuotantoon maailmassa. Joidenkin arvioiden mukaan laillinen hamppuetanoli maksaisi 15 senttiä litralta pumpulla! [33] Kannabis kasvaa jopa hiekassa! [34] Se tosiasia että hamppu voi kasvaa melkein missä tahansa, lisää polttoaineen kasvatukseen käytettävissä olevia maa-alueita, ja auttaa meitä ottamaan aavikkoalueet uudelleen haltuun ruuan ja polttoaineen tuotantoon. Jos kannabista ei enää ylisäännösteltäisi, se voisi helposti kilpailla saastuttavien, sotia aiheuttavien, ilmastoa muuttavien fossiilisten polttoaineiden kanssa – puhumattakaan kestävän kehityksen voiteluöljyistä, lakoista, kasvimuoveista, kovakuitulevyistä, betonista ja muista tulevaisuuden rakennusmateriaaleista. Tämä auttaisi suuresti ihmiskuntaa. Ei vain kehittymään, vaan selviämään.

Lopuksi, huumesodan lopettaminen ja sen rasististen ja monopolististen lähtökohtien rehellinen läpikäyminen voi auttaa ihmisiä kehittymään korkeammalle siitä pisteestä, jossa syntipukiksi julistamista käytetään sosiaalisen kontrollin välineenä. Muuntuminen Homo sapiens-haluuksturpaas -ihmisestä Homo sapiens-jaetaanyhdessä -ihmiseksi on mahdollisesti suurin evolutionäärinen askel, jonka voimme ottaa. Nyt jos koskaan on totisesti sen aika.

101-CaveArt

Koska muinaisilla ihmisillä ei ollut sitä massiivista tietomäärää, jolla kannabista olisi voinut sanoa ”koevolutionääriseksi partneriksi mutualistisessa symbioosissa”, he kutsuivat sitä yksinkertaisesti ”Elämän puuksi”. Miksi tahansa me sitä kutsummekin, meidän täytyy uudelleenlaillistaa tämä kasvi nyt ja oppia jakamaan sen hyödyt, kun vähän täysjärkisempi ihminen on vapaan maailman johdossa. Emme saa antaa tämän tilaisuuden mennä ohi ja sallia taas uuden kannabisvastaisen presidentin vallata Valkoinen talo ja jatkaa sotimista koevolutionääristä kasvikumppania vastaan. Emme saa antaa kannabissodan uhata omaa evoluutiotamme. Emmekä saa antaa huumesodan toimia eräänlaisena ”luonnottomana valintana”, joka valitsee kaikkein kuuliaisimmat, hengettömimmät ja tietämättömimmät tulevaisuuden sukupolviksi, jättäen kauaskantoisesti ajattelevat ihmiset mätänemään kalterien taakse ja kärsimään ”hoitojen” nöyryytykset älyllisten mieltymystensä vuoksi tyrannien langettamassa surkeudessa.

Lähteet:

1. Michael Pollan, Halun kasvioppi – Maailma kasvin näkökulmasta. Green Spot 2002

2. http://www.corante.com/loom/archives/2005/08/28/the_beauty_of_deceit.php

Darwin, C. R. 1862. On the various contrivances by which British and foreign orchids are fertilised by insects, and on the good effects of intercrossing. London: John Murray.

http://darwin-online.org.uk/content/frameset?itemID=F800&viewtype=side&p…

3. ”Butterflies and plants: a study in coevolution” (1964) Evolution: 18 pp 586-608 Ehrlich, P.R. & Raven, P.H.

http://www.esf.edu/efb/parry/Insect%20Ecology%20Reading/Ehrlich_Raven_19…

4. ”The evolution of Cannabis and coevolution with the cannabinoid receptor – a hypothesis” (2004) The Medicinal Uses of Cannabis and Cannabinoids McPartland, J.M. & Guy, G.W., the Pharmaceutical Press p. 93 – Robert Connell Clarke, Hashish!, Red Eye Press, 1998, p. 6

5. Chris Conrad, Hemp For Health, 1997, Healing Arts Press, pp. 112-122

6. Rowan Robinson, The Great Book of Hemp, 1996, Park Street Press, p. 103

7. Needham, Joseph (1985). Science and Civilization in China: Volume 5, Part 1. Cambridge University Press, p. 40

The Great Book of Hemp, pp. 104-106

8. Christian Ratsch, Marijuana Medicine, 2001, Healing Arts Press, pp. 15-18

Franjo Grotenhermen, Ethan Russo, Cannabis and Cannabinoids, 2002, The Hawthorn Integrated Healing Press, pp. 27, 37

The Medicinal Uses of Cannabis and Cannabinoids, pp. 72-75

9. Tod Mikuriya, Marijuana: Medical Papers, 1973, Medi-Comp Press, p. xxiv

Sidney Cohen and Richard Stillman, The Therapeutic Potential of Marijuana, 1976, Plenum Medical Book Company, pp. 35-36

Jack Herer, The Emperor Wears No Clothes, 2000, AH HA Publishing, p. 40

10. Allen Ginsberg, ”First Manifesto to End the Bringdown”, 1965, published in David Solomon, The Marijuana Papers, 1966, Bobbs-Merrill, pp. 184-185

11. ”Time slowdown”, David Malmo-Levine, 2003, Cannabis Culture #45

http://www.cannabisculture.com/articles/3075.html

12. ”The History of music and marijuana (part one)”, Russel Cronin, 2004, Cannabis Culture #49 http://www.cannabisculture.com/articles/3434.html

13. ”The history of music and marijuana (part two)”, Russell Cronin, 2005 Cannabis Culture #50 http://www.cannabisculture.com/articles/3512.html

”Marijuana music history (part 3)” Russell Cronin, 2005, Cannabis Culture #51 http://www.cannabisculture.com/articles/3582.html

14. ”Dead funny ”, Russell Cronin, 2005, Cannabis Culture #53

http://www.cannabisculture.com/articles/4113.html

http://www.420magazine.com/forums/celebrity-tokers/

15. http://www.celebstoners.com/friends/steve_jobs.htm

http://420-now.blogspot.com/2007/03/in-good-company-william-h-gates.html

http://www.fargonebooks.com/leary.html

”Most programmers smoke pot. Coincidentally, most programming jobs won’t drug test.” http://www.teamliquid.net/forum/viewmessage.php?topic_id=63960&currentpa…

”…the first e-commerce transaction happened in 1972, a marijuana purchase between Stanford’s SAIL lab and MIT’s AI lab.” http://www.gbn.com/BookClubSelectionDisplayServlet.srv?si=26222

16. Marcus Boon, The Road of Excess – A history of writers on drugs, 2002, Harvard University Press, pp. 123-169

17. ”Arrests of the Rich and Famous ”http://norml.org/index.cfm?Group_ID=4439#athletes

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_doping_cases_in_sport

”There’s worse than marijuana”, Skip Bayless, http://sports.espn.go.com/espn/page2/story?page=bayless/050822&num=0

18. ”Drugs clue to Shakespeare’s genius -Elizabethans may have explored more than just the oceans”, March 1, 2001 http://edition.cnn.com/2001/WORLD/europe/UK/03/01/shakespeare.cannabis/

”Shakespeare on pot” Chris Bennet, 2001, Cannabis Culture #31

http://www.cannabisculture.com/articles/1943.html

19. Cannabis and the Christ: Jesus used Marijuana, Chris Bennet, 1998, Cannabis Culture #11

http://www.cannabisculture.com/backissues/cc11/christ.html

20. Green Gold the Tree of Life – Marijuana in magic and Religion, Chris Bennet, 1995, Access Unlimited

The Ancient History of Cannabis part 1, David Malmo-Levine, Fall 2001, Potshot #17 http://www.potshot.ca/showzine.php?cmd=showtoc&val1=17 http://www.forbiddenfruitpublishing.com/Chris/Writings

21. ”Celebrity stoners” Dana Larsen, 2002, Cannabis Culture #37 ”Celebrity stoners”

, Dana Larsen, 2002 Cannabis Culture #38 ”Celebrity stoners” Brooke Thorsteinson, 2005, Cannabis Culture #52 ”Celebrity stoners” Brooke Thorsteinson, 2005, Cannabis Culture #53 ”Celebrity stoners” Brooke Thorsteinson and Dana Larsen, 2005, Cannabis Culture #54 http://www.cannabisculture.com/library/dbarticles.cgi?q=Celebrity+Stoner… ”Celebrity Stoners”, http://hightimes.com/news/dan/3755

22. J Pharmacol Exp Ther. 2002 Jun ;301 (3):915-24 12023519 (P,S,G,E,B) Cited:2

Evaluation of CB1 receptor knockout mice in the Morris water maze.

[My paper] S A Varvel, Aron H Lichtman

http://lib.bioinfo.pl/pmid:12023519

23. ”Cannabinoids, From Cells to Society Part 2″, Dr Melamede’s presentation at the 5th Conference on Clinical Cannabinoids, http://www.youtube.com/watch?v=7OAjc8r5-_I

24. The Medicinal Uses of Cannabis and Cannabinoids, p. 73

25. Ibid, p. 74

26. Ibid, p. 72

27. Fossil Hominid Sites of Sterkfontein, Swartkrans, Kromdraai, and Environs http://whc.unesco.org/pg.cfm?cid=31&id_site=915

28. Ronald K. Siegel, Intoxication, 1989, Dutton, pp. 147-157

29. The Medicinal Uses of Cannabis and Cannabinoids, p. 81

30. Ibid, p. 85

31. Exploiting a mutualism: parasite specialization on cultivars within the fungus-growing ant symbiosis – Proceedings of the Royal Society, Gerardo, Mueller, Price, Currie

Issue Volume 271, Number 1550/September 07, 2004

http://journals.royalsociety.org/content/p1ulwaf8lpcg3gck/

32. ”Obama on Medical Marijuana: Getting Clearer” Jacob Sullum, 2008, http://www.reason.com/blog/show/126533.html

33. Fuel of the Future? The Economics, History and Politics of Hemp Fuels

David Malmo-Levine, 2008, Treating Yourself Magazine, #11, http://hemp-ethanol.blogspot.com/

CIFAR Conference XIV, ”Cracking the Nut: Bioprocessing Lignocellulose to

Renewable Products and Energy”, June 4, 2001

http://fuelandfiber.com/Hemp4NRG/Hemp4NRGRV3.htm

34. Marijuana Medicine, p. 64

Lähde:

http://www.cannabisculture.com/v2/content/human-and-cannabis-coevolution





Mr. Nice

22 06 2009

Kuuluisasta brittiläisestä kannabiksen salakuljettajasta Howard Marksista kertovan elokuvan ”Mr. Nice” kuvaukset ovat alkaneet Walesissa. Pääosaa esittää Notting Hill -elokuvasta tuttu Rhys Ifans ja Marksin vaimoa Judya näyttelee Oscar- ja Golden Globe -ehdokas Chloë Sevigny.

hm

Bernard Rosen ohjaama ”Mr. Nice” perustuu Marksin paljon myytyyn samannimiseen omaelämäkertaan. Marks oli 70- ja 80-luvuilla eräs maailman suurimmista kannabiksen salakuljettajista, opiskeltuaan ensin Oxfordin, Lontoon ja Sussexin yliopistoissa. Marks kehitti yhteydet mm. Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:han ja ryhtyi myöhemmin värikkäällä urallaan Britannian tiedustelupalvelun vakoojaksi.

Omaelämäkertansa mukaan Marks ryhtyi kannabiksen salakuljettajaksi osaksi tehdäkseen vaikutuksen vaimoonsa.

Elokuvan on määrä saapua teattereihin tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa.

Lähde:

http://www.friendsofcannabis.com/directory/index.php?option=com_alphacontent&section=23&cat=216&task=view&id=384&Itemid=58





”Huumeet voittivat sodan”

21 06 2009

Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Nicholas D. Kristof on New York Timesin kolumnisti.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon julisti sodan huumeita vastaan, ja nyt näyttäisi siltä, että huumeet ovat voittaneet.

NormStamper

”Olemme käyttäneet huumeidenvastaiseen sotaan triljoona dollaria”, kertoo Norm Stamper, entinen Seattlen kaupungin poliisipäällikkö. ”Ja mikä on tulos? Huumeita on saatavilla enemmän, halvemmalla ja vahvempina kuin ennen. Masentava epäonnistuminen.”

Tästä syystä Stamper suosii huumeiden laillistamista. Kenties osavaltion ylläpitämien viinakauppojen tai rekisteröityjen apteekkien viitoittamalla tiellä. Toiset asiantuntijat suosisivat valmistuksen ja myynnin pitämistä laittomana, mutta hallussapidon dekriminalisointia, kuten joissakin maissa on tehty.

Täällä Yhdysvalloissa neljän vuosikymmenen mittaisella huumesodalla on ollut kolme seuraamusta:

Ensinnäkin, vankiloidemme vankimäärät ovat nousseet hurjasti. Tällä hetkellä Yhdysvallat tuomitsee ihmisiä vankeuteen lähes viisi kertaa maailman keskiarvoa vastaavalla vauhdilla. Tämä johtuu osittain siitä, että huumausainerikkomuksista vangittujen määrä nousi vuoden 1980 41 000 ihmisestä viitensataan tuhanteen tänä päivänä. Huumesodan alkuun asti maamme vankimäärät pysyivät samalla tasolla kuin muiden valtioiden.

Toiseksi, olemme antaneet kotimaassamme valtaa rikollisille, ja ulkomailla terroristeille. Yksi syy, jonka johdosta lukuisat johtavat ekonomistit ovat suositelleet huumausainelakien löysäämistä, on se, että kieltolaki nostaa hintoja. Tämä taas nostaa tuottoja kaikille Latinalaisen Amerikan huumekartelleista Talibaniin. Aiemmin tänä vuonna Meksikon, Brasilian ja Kolumbian entiset presidentit kehottivat Yhdysvaltoja omaksumaan uuden lähestymistavan huumausaineille, perustuen julkiselle terveyskampanjalle tupakkaa vastaan.

Kolmanneksi, olemme tuhlanneet resursseja. Jeffrey Miron, Harvardin yliopiston ekonomisti, huomasi, että liittovaltio, osavaltiot ja paikalliset hallintoelimet käyttävät vuosittain 44,1 miljardia dollaria kieltolain toteuttamiseen. Käytämme seitsemän kertaa enemmän rahaa huumausaineiden takavarikointiin, poliisivalvontaan ja ihmisten vangitsemiseen kuin huumeriippuvaisten hoitoon. Vain 14 prosenttia päihdeongelmaisista vangeista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Olen nähnyt huumeiden tuhoavan elämiä, ja metamfetamiini on tuhonnut lukuisten naapurieni elämät kotikaupungissani Yamhillissa, Oregonin osavaltiossa. Silti ihmiset kuten herra Stamper ovat erittäin vakuuttavia väittäessään, että jos tavoitteemme on haittojen vähentäminen, niin pystymme kyllä parempaan.

leap

Herra Stamper on LEAPin (Law Enforcement Against Prohibition, Lainvalvojat Kieltolakia Vastaan -toim. huom.) aktiivijäsen. LEAP on järjestö, johon kuuluu poliiseja, syyttäjiä, tuomareita ja kansalaisia, jotka suosivat Amerikan huumausainelakien dramaattista liberalisointia. Hän sanoi tajunneensa hiljalleen huumesodan luonteen. Alkaen vuodesta 1967, jolloin hän oli nuori poliisi San Diegossa.

”Olin pidättänyt 19-vuotiaan kannabiksen hallussapidosta hänen omassa kodissaan”, Stamper muistelee. ”Mursin oven todennäköisiin syihin vedoten. Vein hänet putkaan syytettynä rikoksesta.” Pidätys ja siihen liittyvä paperityö veivät useita tunteja, ja yhtäkkiä herra Stamper sai ahaa-elämyksen: ”Voisin olla tekemässä oikeaa poliisityötä.”

Nykyään huumeidenvastaisen sodan kaltaisen lähestymistavan epäonnistuminen on julkisesti tunnustettu tosiasia. Presidentti Barack Obaman uusi huumetsaari Gil Kerlikowske kertoi Wall Street Journalille haluavansa luopua termistä ”sota huumeita vastaan” samalla siirtyen menettelyissä vangitsemisesta hoitoon.

Panokset ovat suuret. Samoin epävarmuustekijät, ja on olemassa riski, että dekriminalisointi johtaisi käytön ja riippuvuuksien lisääntymiseen. Mutta todisteet kertovat, että tämä riski on pieni. Kokaiinia käytettiin vain viidesosa nykyaikaan nähden vuonna 1914, jolloin se oli laillista. Lisäksi kannabiksen hallussapidon dekriminalisoineet osavaltiot (tai valtiot -toim.huom.) eivät ole kohdanneet käytön yleistymistä.

P1803

”En näe kannabiksen dekriminalisoinnissa mitään isoa harmia”, kertoo Peter Reuter, Marylandin yliopiston kriminologian professori, joka oli ennen skeptinen joitakin laillistamista suosivien argumentteja kohtaan. Hänen mukaansa dekriminalisointi johtaisi enimmillään vain vaatimattomaan käytön yleistymiseen.

Meidän täytyy olla vähemmän ideologisia ja enemmän tieteellisiä selvittäessämme mikä toimii huumeongelmaa vastaan. Eräs lähestymistapa olisi yhden tai kahden osavaltion kannabiksen dekriminalisointi. Sallien sen myynnin rekisteröidyille apteekkareille, ja samalla valvoen dekriminalisoinnin vaikutusta käyttöön ja rikollisuuteen.

En ole ainut henkilö, joka pohtii asioita uudelleen. Senaattori Jim Webb (D-Virginia) ajaa esitystä presidentillisen komission luomiseksi tutkimaan rikosoikeusjärjestelmän elementtejä, myös huumausainepolitiikkaa. Tähän mennessä 28 senaattoria on tukenut ideaa, ja senaattori Webb kertoo presidentti Obaman olevan tukijoiden joukossa.

”Kansakuntamme epäonnistunut huumausainepolitiikka on vain yksi syy, minkä takia meidän tulee arvioida rikosoikeudellinen järjestelmämme uudelleen”, Webb sanoo. Rohkea mielipide poliitikolta, ja juuri sellaista johtajuutta, mitä tarvitsemme kurkottaessamme kohti tehokkaampaa strategiaa Amerikan huumausaineongelmaa vastaan.

Lähde: http://www.nytimes.com/2009/06/14/opinion/14kristof.html?ref=opinion





Megan Fox: “Toivon että kannabis laillistetaan”

19 06 2009

Superkuuman misun Megan Foxin sanominen suorapuheiseksi on vähättelyä.

mega

Näyttelevän mallin on hiljattain siteerattu sanoneen olevansa biseksuaali. Lisäksi Foxista tuntuu ettei hän saa parhaita Hollywood-rooleja, koska on liian hyvännäköinen, ja vielä ”kaikki näyttelijät ovat kuin prostituoituja” hän jatkaa.

Nyt neiti Fox on liittymässä kannabiksen laillistamisen puolestapuhujiin.

Fox GQ Magazinelle: “En voi kuvailla kuinka paljon pa**aa olen joutunut kokemaan, koska avoimesti myönnän polttavani kannabista. Ihmiset reagoivat siihen kuin se olisi tyhmää, hippimäistä ja erittäin vaarallista. Sitä se ei ole. Toivon, että se tullaan laillistamaan.”

“Ja kun se laillistuu, olen ensimmäisenä ostamassa oman pakkaukseni jointteja.”

Näin sitä pitää!

Lähde:

http://www.kansascity.com/stargazing/story/1233653.html





Alankomaat 12. sijalta viidenneksi nuorten kannabiksenkäytössä

17 06 2009

Vastoin Hollannin suvaitsevan huumepolitiikan kannattajien yleistä väitettä, Alankomaiden nuorten kannabiksenkäyttö ei olisi enää Euroopan keskitasoa vähäisempää vaan suurempaa. Tämä selviää vuonna 2007 suoritetusta Eurooppalaisesta alkoholin ja muiden huumeiden ESPAD-koulukyselystä.

Nuorten kannabiksen käytössä Alankomaat sijoittuu Euroopan keskitasoa korkeammalle. 28 % maan 15–16-vuotiaista nuorista kertoi käyttäneensä kannabista jossain vaiheessa elämäänsä, Euroopan keskiarvon ollessa 19 %. Viimeaikainen kannabiksenkäyttö (vähintään kerran kuluneen kuukauden aikana) oli yli kaksinkertaista maanosan keskiarvoon verrattuna – lukujen ollessa 15 ja 7 prosenttia.

Alankomaat on noussut 35 Euroopan maan listauksessa vuoden 2003 sijalta 12 uusimmalle sijalle viisi viimeaikaisessa käytössä. Tämä johtuu osaksi kahden prosenttiyksikön noususta vuoden 2003 13 prosentista ja toisaalta siitä, että mm. Ranskan ja Englannin, joissa käyttö oli Alankomaita suurempaa vuonna 2003, käyttö väheni Ranskassa 22:sta 15 prosenttiin ja Britanniassa 20:stä 11 prosenttiin.

Pro-Canabis Rally

Hollannin nuoriso uskoo laajalti kannabiksen olevan melko harmitonta. Tämä kenties vapaamielisen ilmapiirin seurauksena. Koululaisten osuus, joiden mielestä säännöllinen kannabiksen käyttö sisältää suuria riskejä, on kaikista ESPAD-tutkimuksen valtioista alhaisin Hollannissa. Korkein osuus, 80 prosenttia, on Suomessa.

Lähes puolet, 49 prosenttia, hollantilaisista koululaisista sanoo, että kannabista on (melko) helppoa hankkia. Tämä panee Alankomaat kolmannelle sijalle Tsekin (66 %) ja Britannian (51 %) jälkeen. Hollannin kuulut kannabiskahvilat päästävät sisään vain täysi-ikäisiä.

Hollantilaisten koululaisten osuus, jotka sanovat kokeilleensa ekstaasin, amfetamiinin, psykedeelien, kokaiinin tai heroiinin kaltaisia huumeita, on 7 prosenttia, mikä on sama kuin Euroopan keskiarvo. Myös tupakointi on Hollannissa maanosan keskitasoa. Alkoholin käytössä he sitten pärjäävätkin huonommin.

Lähes neljännes 15–16-vuotiaista hollantilaiskoululaisista joi kyselyä edeltäneenä kuukautena alkoholia yli 10 kertaa. Euroopan keskiarvo kyselyssä oli 10 prosenttia. Vain Itävallan koululaiset juovat enemmän kuin hollantilaiset. Hollannissa nuorten kerralla käytetyt alkoholiannokset ovat myös hieman maanosan keskitasoa ylempänä, mutta Tanskan, Britannian ja Norjan kaltaiset maat sijoittuvat tässä vertailussa huomattavasti korkeammalle.

Alankomaiden nuoret pitävät alkoholin käytön riskejä pieninä. Vain 18 prosenttia kyselyyn vastanneista odottaa oman alkoholinkäyttönsä aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia, kuten terveysongelmia tai harmeja virkavallan kanssa. Euroopassa luku on keskimäärin 32 prosenttia. Hollanti sijoittuu tässä kysymyksessä listan jaetulle alimmalle sijalle yhdessä Saksan kanssa.

Tämä oli neljäs kerta, kun neljän vuoden välein tehtävä Euroopan laajuinen kysely toteutettiin. Hollannissa aineiston keräämisen rahoitti terveysministeriö ja sen toteuttivat yhteistyössä Trimbos-instituutti ja Utrechtin yliopisto.

Lähde:

http://www.nisnews.nl/public/040409_1.htm








Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 31 muun seuraajan joukkoon